”Ilman Kotiranta kuntoon -kurssia raapisimme edelleen päätä”
Terttu Salmela kutsui Kantolanlahden ranta-asukkaat ja mökkiläiset koolle. Vuoden takaisessa tapaamisessa päätettiin teettää kokonaissuunnitelma järven kunnostamisesta. KVVY Tutkimus Oy:n laatima suunnitelma valmistuu marraskuussa.
Kolmatta kertaa järjestettävällä Kotiranta kuntoon -kurssilla on saatu käyntiin vesienkunnostushankkeita. Niistä suurin on Rautajärven Kantolanlahden kunnostus, josta laaditaan parhaillaan suunnitelmaa.
Ensimmäiselle kurssille kaksi vuotta sitten osallistunut Terttu Salmela kertoi, miten Kantolanlahden ranta-asukkaat ja mökkiläiset saatiin tarttumaan toimeen.
– Lähdin kurssille hankkimaan tietoa, mitä järven hyväksi voisi tehdä. Tietoa tuli hirveästi. Mutta kun kyselin tutkimustietoa Kantolanlahden tilasta, selvisi, ettei sitä ole tutkittu. Järven oletettiin olevan tyydyttävässä kunnossa, koska se on yhteydessä Rautajärveen, jonka tila on tyydyttävä.
Kantolanlahdelta otettiin vesinäytteet toissa talvena. Tulokset olivat huolestuttavia: happivaje on voimakasta jo pintavedessä ja pohja kärsii happikadosta. Sen vuoksi pohjan ravinteet pääsevät liukenemaan veteen, mikä aiheuttaa sisäistä kuormitusta.
– Juttelin tuloksista ensin tutuille järven ranta-asukkaille. Sitten kirjoitin kirjeen, jossa taustoitin asiaa, kerroin tutkimustuloksista ja pyysin olemaan minuun yhteydessä mikäli vastaanottajat kokevat huolen järvestä omakseen ja haluavat olla mukana yhteisissä toimissa. Jaoin kirjeen järven ympäri ja soudin viemässä mökeille, joilla ei ollut postilaatikoita.
Salmela tavoitti kirjeen avulla valtaosan lahden asukkaista ja mökkiläisistä. Vuosi sitten väki kokoontui kuulemaan järven tilasta ja avusta, jota Suvi-hanke kunnostukseen tarjoaisi. Tilaisuudessa päätettiin teettää kokonaissuunnitelma.
Pälkäneen järvien ekologinen tila on pääosin hyvä (vihreä). Tyydyttävässä tilassa olevat Rautajärvi ja Kantolanlahti erottuvat kartan oikeassa yläkulmassa. Vesikartta: ymparisto.fi
Ruoppaus edellyttää luontokartoitusta ja lupaa
Rautajärven koilliskulmassa sijaitsevan Kantolanlahden vesi vaihtuu hitaasti, koska järvien välissä oleva Herninsalmi on kasvanut umpeen parinkymmenen vuoden takaisen ruoppauksen jälkeen. Salmen avaamisen lisäksi suunnitelmassa selvitetään, miten Kantolanlahdelle laskevien ojien kuormitusta voitaisiin pienentää ja miten järven kuntoa voitaisiin parantaa muilla toimilla.
Suunnitelman laatii KVVY Tutkimus Oy. Suunnittelukustannuksiin saadun Leader-avustuksen ja Aito Suvi ry:n tuen ansiosta ranta-asukkailta kerättäväksi rahoitusosuudeksi jää muutama satanen.
– Meillä on vakaa usko, että myös toteutus onnistuu ELY-keskuksen tuella ja Aito Suvi ry:n avustuksella, Terttu Salmela sanoo.
Suunnittelun yhteydessä tehtiin luontokartoitus Herninsalmessa. Sen avulla varmistetaan, ettei salmen ruoppaus vaaranna uhanalaisia lajeja, kuten viitasammakkoa.
– Kartoittaja kävi alueella neljä kertaa. Yhdellä kertaa kuultiin viitasammakon ääntä. Ruoppauksessa ja läjityksessä ei kajota sammakon elinympäristöön, Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen kertoo.
Suunnittelija on tehnyt salmessa myös luotauksen. Lisäksi suunnittelija valmistelee ruoppaukselle vesilain mukaisen lupahakemuksen.
Salmela epäilee, että ilman Kotiranta kuntoon -kurssia ja Suvi-hankkeen apua Kantolanlahdella olisi törmätty viimeistään selvityksiin ja lupaprosesseihin.
– Rannoilla raavittaisiin vieläkin päätä.
Sivutuotteena on syntynyt yhteisöllisyyttä.
– Yhteistyö järven ympäristön ihmisten kesken on lisääntynyt.