Kalojen elämä talvella ja kesällä

Kalojen elämä on erilaista talvella ja kesällä. Molemmissa vuodenajoissa on omat haasteensa.

Kalojen elämä talvella

Kalat elävät omanlaista elämäänsä veden alla myös talvella. Elämä vesistöissä ei muutu paljoa talvella, mutta olot ovat silti haastavat eväkkäille. Pienille kaloille talvi voi olla todella haastava, elleivät ne ole kasvaneet edellisen kesän aikana tarpeeksi, koska muuten niiden energiavarastot eivät välttämättä riitä koko talveksi.

Veden lämpötila vaikuttaa kalojen lämpötilaan. Kalat eivät pysty uimaan niin paljoa kylmässä vedessä. Kaloilla on oma lämpötila-alue, jolloin ne ovat aktiivisimmillaan. Isommat ja uivat kalat, kuten särki, hauki ja ahven painuvat yksilöinä pohjalle, jossa on lämpimämpää vettä. Pikkukalat kuitenkin etsivät oman parvensa ja elävät siinä. Tummavetisissä ja humuspitoisissa vesissä kalat hakeutuvat matalaan veteen. 

Kalat ovat muutenkin vähemmän aktiivisia. Ne eivät liiku, syö tai kasva juurikaan talven aikana.Talvella kalojen toiminnot ovat hitaampia, kuin kesällä. Kalojen aktiivisuus kasvaa kuitenkin keväällä, kun auringon säteily helpottaa ruuan näkemistä.  

Kalat joutuvat pimeyteen, kun lumi laskeutuu kirkkaan jääkerroksen päälle. Ne kuitenkin reagoivat valoon yllättävällä tavalla. Kun talviaurinko nousee, kalat kohoavat pintaan. Ja taas kun aurinko laskee, ne vajoavat takaisin syvyyksiin. Tämä johtuu myös siitä että jään pintaan jää leviä, alkueläimiä ja muuta pientä syötäväksi kaloille. 

Kalat hyödyntävät hämärässä talviyössä tehokkaasti aistejaan. Joillakin kaloilla on yhtä hyvä hajuaisti kuin koiralla. Monille hajuaisti onkin todella tärkeä. Ja taas toiset näkevät hyvin hämärällä. Osalla kaloista on myös kylkiviiva-aisti, jonka avulla ne erottavat muita liikkuvia asioita vedessä. Näitä ominaisuuksia tarvitaan hämärällä saalistaessa.

Kaikki kalat eivät kuitenkaan saalista, ja ovat todella epäaktiivisia vedessä talvella. Niiden uinti saattaa hävitä melkein olemattomiin. Jotkin kalat pystyvät olemaan kauankin syömättä, koska he hyödyntävät maksaan kertynyttä vararavintoa. Vararavintona toimii glykogeeni, joka on pitkäketjuinen hiilihydraatti. Se on melko samanlaista kuin kasvitärkkelys.

Osa kaloista kuten made, nieriä sekä monet lohikalat sopeutuvat kylmään veteen ja viihtyvät siellä hyvin, kunhan niillä on tarpeeksi happea. Talvi saattaa estää riittävän hapensaannin kaloilta, joka usein johtaa kalat suliin vesiin missä hapensaanti on helpompaa kuin jäätyneissä vesissä. Huono hapensaanti saattaa koitua jopa kalojen kuolemaksi. Rehevöityneet järvet hidastavat hapen kulkua veden alla, ja pahentavat happivajetta. Lisääntynyt kasvimassa kuluttaa entistä enemmän happea, jolloin sitä ei riitä tarpeeksi kaloille.

 

Kalojen elämä kesällä

Kesä on kaloille mukavaa aikaa, sillä ravintoa riittää ja veden lämpötila on sopiva kaloille. Kesäisin vesiin tulee runsaasti vesikasveja, jotka ovat hyviä ravinnon lähteitä kaloille. Ja kun aurinko paistaa järven pintaan, järven lämpötila nousee. Kun kesä on kuumimmillaan monet kalat uivat syvemmälle järviin, joissa on viileämpää vettä.

Vaikka lämmin kesä on kaloille mukava, siinä tulee myös haittapuolia. Järviin ilmestyy leviä, ja kalat karttavat suuria leväkukintoja. Pohjalla elävien kalojen tilanne voi muuttua tukahduttavaksi kesällä, koska kun planktonlevät lahoaa, ne kuluttavat happea pohjaläheisistä vesikerroksista. Lämpötilan noustessa happikato kasvaa ja ongelmia tulee rehevöityneiden vesien lisäksi mataliin järviin. Tänä vuonnakin (2021) on ollut kauan kestäneiden lämpimien säiden takia happikatoa monissa paikoissa, koska lämpimään veteen liukenee vähemmän happea kuin kylmään veteen. Esimerkiksi joissakin joissa on kielletty kalastus, koska niissä elää lohikaloja, joille vähäinen happi voi olla kohtalokasta. Yhdistettynä happikatoon kalastus saattaa horjuttaa kalakantoja vaarallisen pieniksi.

Taimenelle, joka viihtyy parhaiten viileämmissä vesissä lämpimät vedet ovat haitallisia tai jopa kohtalokkaita. Tänä kesänä on Eurajoelta löytynyt yksittäisiä kuolleita taimenia. Muitakin kaloja on kuollut kauan kestäneiden lämpimien säiden takia. 

Kaloille on myös ikäviä haittoja kesäisin, nimittäin ihmisten mieluisa harrastus kalastus. Ihmiset varsinkin kesäisin käyvät usein kalassa jokien varrella, veneellä, verkoilla tai järven rannalla. Lisäksi kalat ovat myös muiden eläinten, esimerkiksi lintujen, saukkojen ja isompien kalojen ravintoa. Kesäisin ihmiset käyvät veneilemässä, veneestä voi jäädä polttoaineita vesiin, joka vahingoittaa kalojen terveyttä.

Keväällä kalat ovat vilkkaita, koska monet valmistautuvat kutuaikaan. Ennen kesää kaloilla on kutuaika. Kutemisen kesto riippuu kalalajista ja yksilöstä. Myös veden lämpötila vaikuttaa kalojen kutemisen kestoon. Kylmissä vesissä kuteminen kestää pidempään kuin lämpimissä vesissä.


 

Lähteet:

Tagit