Kantolanlahdella tutustuttiin rantojen talviniittoon – kaislat käytetään savirakentamisessa
Sami Kiviaho sitoi kaisloista lyhteitä, jotka on helppo kuljettaa, kuivata ja murskata savirakentamisen raaka-aineeksi.
Rautajärven Kantolanlahden rantakaislikoiden niitto oli ennen kevättalven perinne. Kaislikot hyödynnettiin navetoissa kuivikkeeksi ja kesällä rannassa laiduntanut karja parturoi kasvustoa.
Suuri osa laitumista on muuttunut mökkirannoiksi, joiden omistajat ovat elvyttäneet talviniittoperinteen. Ranta-asukkaat käyvät kaislojen kimppuun keväisin, kun vesi on matalalla ja niitto helppoa sileältä jäältä. Niittojätteelle ei kuitenkaan ole ollut enää käyttöä, vaan se on kompostoitu tai poltettu.
Aito Suvi ry, Kukkian luontokeskus ja suojeluyhdistys levittivät kutsua tämänkeväisiin niittotalkoisiin, jotta muutkin ranta-asukkaat pääsisivät näkemään, miten voi hoitaa maisemaa ja järveä. Niittojätteen mukana talteen saadaan järveä rehevöittäviä ravinteita.
Talkoot saivat uuden luonteen, kun kaislikolle löytyi läheltä hyötykäyttöä.
– Savirakentamisessa tarvittava savi ja hiekka saadaan Kuohijoelta, mutta saven seassa käytettävä kuitu on pitänyt hankkia kauempaa, Raakasavi Suomi Oy:n Sami Kiviaho kertoi.
Niittotalkoiden yhteydessä luomurakentamista esitellyt Kiviaho toi paikalle pukin, jossa kaislat sidottiin lyhteiksi. Kaislaniput on helppo kuljettaa ja kuivata ennen kuin ne murskataan saven sekaan kuiduksi.
Kiviaho sai parissa tunnissa peräkärryllisen raaka-ainetta, joka riittää omiin tarpeisiin pitkäksi aikaa. Niittojätteen kierrätys hyötykäyttöön ei teettänyt lisätyötä, vaan päinvastoin nopeutti urakkaa. Niinpä päivän päätteeksi suunniteltiin, miten kärry saataisiin myös jatkossa niittotalkoisiin.
– Verkostojen kautta kaislalle voisi löytyä muitakin käyttäjiä, Kiviaho sanoi.
Kantolanlahden rantakaislikoita niitetään monenlaisilla välineillä.
Ruoppaus parantaa veden vaihtuvuutta, kosteikko pienentää ravinnekuormitusta
Rautajärvi ja Kantolanlahti rajoittuvat Kukkian Natura-alueisiin ja kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin. Rautajärven suunta on Kukkiaa rehevämpää, ja se näkyy myös lintukannoissa. Raimo Virkkalan havaintojen perusteella myös linnut ovat hyötyneet niitosta, sillä vesilinnut tarvitsevat suojaisten kaislikoiden lisäksi myös avovesialueita.
Kantolanlahden rehevöitymistä on kiihdyttänyt Herninsalmen umpeenkasvu, jonka vuoksi vesi ei pääse vaihtumaan. Aito Suvi ry teettää salmen ruoppauksen elo-syyskuussa.
Ruoppaussuunnitelma valmistui reilut kaksi vuotta sitten Kantolanlahden kunnostussuunnitelman yhteydessä. Aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan ruoppaukselle, joka toteutetaan EU:n maaseuturahoituksella.
Kunnostussuunnitelmassa tarkasteltiin, miten ja missä Kantolanlahden ravinnekuormitusta voisi pienentää. Kantolan kartanon rantaan teetettiin suunnitelma 0,3 hehtaarin kosteikosta, jonka rakentamiseen voi järjestyä rahoitus jo syksyllä.
Talviniittotalkoita puuhannut Terttu Salmela kiitteli, miten nopeasti kunnostus etenee. Huoli Kantolanlahden tilasta nousi esiin viisi vuotta sitten ensimmäisellä Kotiranta kuntoon -kurssilla.
– Silloin kävi ilmi, ettei Kantolanlahdelta ole tutkimustietoa.
Seuraavana talvena otetut vesinäytteet eivät hälventäneet huolta, sillä tulosten mukaan happivaje on voimakasta jo pintavedessä ja pohja kärsii happikadosta. Tämä voi aiheuttaa sisäistä kuormitusta.
Talviniittotalkoiden alkajaisiksi kuultiin, miten Kantolanlahden ja Kukkian kunnostushankkeet etenevät.
Suojeluyhdistys testaa keinoja tummumisen hidastamiseen
Mikäli Kukkian suojeluyhdistyksen rahoitushakemus etenee, Kantolanlahdella päästään testaamaan myös keinoja, joilla vähennetään vettä tummentavaa humuskuormitusta.
Kukkia on Natura-järvi kirkkautensa ja karuutensa ansiosta. Vesi on kuitenkin tummumassa huolestuttavaa tahtia. Suomen akatemian strategisen tutkimusneuvoston IBC Carbon -hankkeessa selvitettiin, että syynä ovat lisääntyneet avohakkuut järven ympärillä.
Hakkuiden jälkeen ojiin huuhtoutuvaa humusta voidaan saada kiinni biohiilen tai uppopuunippujen avulla. Niiden vaikuttavuudesta ei ole kuitenkaan riittävästi tutkimustietoa.
Kukkian suojeluyhdistys on hakenut rahoitusta hankkeelle, jossa tekniikoita testataan. Biohiilipuhdistusta on tarkoitus kokeilla Kantolanlahdella ja Kuohijoen Kipparinlahdella, uppopuupuhdistusta Kortteenpohjassa Tuppiojaan yhtyvän metsäojan varrella.
Terttu Salmela kattoi talkookahvit rantaan.
