Korteojan kosteikko on valmistumassa

Korteoja
Maanomistajat, urakoitsijat ja valvoja suunnittelivat, miten Korteojan kosteikon kaivumaat levitellään pelloille ennen toukotöitä. Kuvassa Pasi Mattila (vasemmalla), Antti Rauas, Aleksi Nikkilä, Martti Lautala ja Heikki Tyllinen.

Talven viimeinen kunnostuskohde Kirvun Korteojalla on valmistumassa. Maanrakennus Nikkilä on kaivanut ojan alaosalle 0,3 hehtaarin kosteikon, jossa vesi viivähtää ja sen mukanaan kuljettama ravinteikas aines laskeutuu.

Loppuviikon aikana viimeistellään kosteikon penkereitä. Alaville, kosteille pelloille ajetut kaivumaat levitetään keväällä, kun jäinen maa on sulanut ja pellot kuivaneet.

Kosteikon alapuolinen ojauoma kunnostettiin, mutta siitä huolimatta vesi on reilut puoli metriä järven pintaa korkeammalla, koska ojan suulle on muodostunut padottavaa vesijättömaata. Vesi on niin korkealla, ettei kosteikon yläpuolelle rakennettavaa kaksitasoumaa päästä tekemään keväällä. Työt jatkuvat syksyllä, jolloin rakennetaan reilut 200 metriä kaksitasouomaa sekä avataan uoma Raukaanlahden padottavalle vesijättömaalle. Uomasta kaivetaan sivuhaaroja, jotka pidättävät veden mukanaan kuljettamaa ravinteikasta ainesta.


 

Kunnostus jatkuu yläosalla

Korteojan alaosan kunnostuksen rinnalla laaditaan myös kunnostussuunnitelmaa yläosalle. Suunnitelma on tilattu Kosteikkomaailman Juha Siekkiseltä.

Maanomistajatilaisuudessa yläosalta ei löytynyt sopivaa paikkaa kosteikolle, vaan ojan varteen suunnitellaan kaksitasouomaa. Oja kerää vesiä laajalta alueelta Kangasalan puolelta saakka. Myös Vehoniemenharjun ja Isokankaan alueen pohjavettä virtaa Korteojan kautta Pälkäneveteen. Lahdentien varteen suunnitellaan altaita, joissa pidätellään vettä ja tasataan tulvahuippuja.

Yläosan kunnostustöille pyritään järjestämään rahoitus ripeästi, jotta ne voitaisiin toteuttaa jo syksyllä tai talvella.

Suunnitelmat teetetään Pirkan Helmi ry:n myöntämällä Leader-rahoituksella ja kunnostustyöt Pirkanmaan elinvoimakeskuksen myöntämällä EU:n maaseuturahoituksella. Omarahoitusosuus katetaan pääosin Luopioisten Säästöpankkisäätiön apurahalla.


EU:n maaseuturahoitus

 

Tagit