Kantolanlahden Herninsalmeen haetaan ruoppauslupaa

Aito Suvi ry hakee Aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa Kantolanlahden Herninsalmen ruoppaukseen.

KVVY Tutkimus Oy:llä teetetty ruoppaussuunnitelma valmistui marraskuussa. Sen mukaan Herninsalmeen avataan 400 metriä pitkä ja 15 metriä leveä uoma, joka on metrin keskivedenpintaa syvempi.

Ruoppaus parantaa veden vaihtuvuutta ja laatua matalalla lahdella. Lisäksi se edistää virkistyskäyttöä. Nykyisin Kantolanlahdelta ei pääsisi veneellä Rautajärvelle ja Kukkialle, jos salmea ei niitettäisi säännöllisesti.

Herninsalmi ruopattiin vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen uoma on liettynyt ja kasvanut umpeen. Nyt tarkoituksena on avata leveämpi ja syvempi uoma. Salmen matalaa osuutta syvennetään noin puolen metrin verran. Pohjasta nostettavat reilun 2500 kuution massat läjitetään Hernesniemen pelloille.

Aluehallintoviraston ruoppauslupaa toivotaan ensi vuonna. Sen jälkeen ruoppaukselle päästään hakemaan rahoitusta.

Ruoppaus ei häiritsisi viitasammakkoa

Lupahakemukseen sisältyy Tuomo Kuitusen tekemä luontoselvitys. Sen mukaan ruoppaus ei vaaranna arvokkaita lintu- ja hyönteislajeja, kuten kaulushaikaroita, ruskosuohaukkoja, laulujoutsenia, täplälampikorentoja ja lummelampikorentoja.

Kuitunen löysi salmen rannoilta kolme viitasammakoiden esiintymisaluetta. Viitasammakoiden pulputusta kuului myös Kantolanlahden puolelta Hernesniemen kainalosta.

Kuitusen mukaan viitasammakot elävät salmessa korkeintaan kymmenen metrin päässä kovasta rannasta, joten ruoppaus ei vaaranna niiden esiintymisalueita, etenkään jos ruoppaus tehdään talviaikaan.

Kantolanlahden ravinnepitoisuudet korkeita

Herninsalmen ruoppaus kohentaa veden laatua Rautajärven Kantolanlahdella.

Rautajärven tilaa on seurattu 1960-luvulta alkaen jätevedenpuhdistamon vuoksi. 50 vuoden aikana fosforipitoisuudet pienentyneet selvästi, mutta silti ne ovat lähes kolminkertaisia Kukkian selkävesiin verrattuna.

Rautajärveä rehevöittävä ravinteikkuus johtuu valtavasta valuma-alueesta. Järvi kerää vetensä 89 neliökilometrin alueelta, joka alkaa Kyynärö- ja Ämmätsäjärviltä.

Valuma-alueesta kymmenesosa on soita, jotka ovat pääosin ojitettuja. Vaikka valuma-alueesta suuri osa on metsää, fosforikuormituksesta 80 prosenttia kertyy pelloilta.

Kantolanlahden tilaa ei ole aiemmin tutkittu. Keväällä 2022 otetut vesinäytteet osoittivat, että lahti kärsii talviaikaan happipulasta. Hapettomissa oloissa pohjaan kertyneet ravinteet pääsevät liukenemaan takaisin veteen, ja järvessä voi syntyä sisäistä kuormitusta.

Viime syksynä otettujen vesinäytteiden mukaan Kantolanlahden fosforipitoisuus on samalla tasolla kuin Rautajärvellä, mutta typpi- ja leväpitoisuudet ovat noin kaksinkertaisia.

Missä ja miten ravinnekuormitusta voi pienentää?

Kantolanlahden ranta-asukkaat ovat niittäneet vesikasvillisuutta omilta rannoiltaan, jotka kasvavat vähitellen umpeen. Erityisen tuuheana vesikasvillisuus rehottaa lahden koilliskulmassa Taipaleenvainiossa ja länsirannalla Tupamäessä.

KVVY Tutkimus Oy:llä teetettiin Kantolanlahdelle kunnostussuunnitelma. Siinä kartoitettiin kohteita ja keinoja, joiden avulla lahtea rehevöittävää ravinnekuormitusta voidaan pienentää.

Yleissuunnitelmaa esiteltiin ranta-asukkaille hiihtolomaviikolla. Taipaleenvainioon ja Tupamäkeen laskevien ojien varsille ehdotetaan kosteikoita, kaksitasoumia ja pohjakynnyksiä. Niiden avulla hillitään ravinteita ja kiintoainesta huuhtovaa virtausta sekä saadaan niitä kiinni ennen järveä.

Taipaleenvainioon kertyvät vesimäärät ovat tulva-aikaa lukuun ottamatta vähäisiä. Lisäksi kaavailtu kosteikon paikka rannassa on vaikeasti rakennettava. Ojan tuoma ravinnekuormitus pienenee ilman kosteikkoakin, sillä peltoja halkova oja aiotaan putkittaa.

Tupamäessä peltojen ja järven välistä voisi löytyä sopiva paikka lintukosteikolle, sillä alueella on runsaasti vesilintuja.

Taipaleenvainion ojan ja toisen itärannalle laskevan ojan varrelle ehdotetaan pohjapatoja ja kaksitasoumia. Niillä hallittaisiin virtausta metsässä, joten kohteita tarjotaan Metsäkeskuksen kunnostuskohteiksi.