Kirkasvetinen Pintele on tummunut hieman

Pintele
Reilun kolmen neliökilometrin kokoinen Pintele saa vetensä Iso-Roineesta Kyllönjoen kautta sekä valtavalta, 1704 neliökilometrin valuma-alueelta. Siitä valtaosa on metsää, mutta järven ympärillä on runsaasti peltoja.

 

Järven yleistiedot

Pintele on pienehkö, pinta-alaltaan 3,06 km2 kokoinen, kirkasvetinen järvi Pälkäneen keskustasta etelään. Keskisyvyys on 3,9 m ja suurin syvyys 14 m eli se on varsin matala järvi. Kokonaisrantaviivan pituus on 12,8 km. Järvessä on vain yksi 0,5 ha kokoinen saari.

Pinteleen valuma-alue on suuri, 1703,5 km2 ja suhteessa siihen järven pinta-ala on vain 0,2 %. Valtaosa valuma-alueesta on metsää (n. 70 %) ja maatalouden käytössä on vain n. 9 % maa-alasta, joskin järven lähialue on suurelta osin peltomaata. Rannoilla on runsaasti loma-asutusta.

Pintele kuuluu Ilmoilanselän vesistöön ja sen eteläpäähän laskeva Kyllönjoki saa alkunsa Ilmoilanselästä. Pinteleen luusua on järven pohjoispäässä, missä vedet virtaavat Mallasveteen ja sieltä edelleen kohti Kokemäenjokea.

Pintele
Pinteleeseen laskevat ojat keräävät vesiä ja ravinteita laajoilta peltoalueilta.

 

Järven vedenlaatu

Pintele kuuluu pienten ja keskikokoisten vähähumuksisten järvien tyyppiin. Se on lievästi rehevä ja vesienhoidon kolmannelle suunnittelukaudelle (2022–2027) Pinteleen ekologinen tila on määritelty hyväksi. Järvissä yleensä levien kasvua rajoittavan ravinteen, fosforin pitoisuus on ollut 2010-luvulla laskusuunnassa.

Typen ja levämäärää osoittavan klorofylli a -pigmentin pitoisuuden suhteen ei ole havaittavissa muutoksia. Vesi on pääosin kirkasta eikä vedenväri osoita merkkejä tummumisesta ja näkösyvyys vaihtelee kesällä vajaan kahden ja kolmen metrin välillä.

 

Soveltuvuus virkistyskäyttöön

Kirkasvetinen Pintele soveltuu erinomaisesti virkistyskäyttöön.

 

Tutkimustulokset

Pintele
Vedenlaadun havaintopisteet Pinteleessä. Lausunnon pohjana on käytetty pisteistä ”Pintele V3c” ja ”Pintele V3b” kerättyä aineistoa (karttaan on merkitty myös näytepisteiden id-numerot). Kartta: Hertta-tietokanta

 

Kaaviot alla: pintaveden (1 m) kokonaisfosforin ja -typen sekä levämäärää ilmentävän klorofylli a -pigmentin pitoisuuksien sekä näkösyvyyden keskiarvo (±keskiarvon keskivirheet) Pinteleen kahdessa havaintopisteessä talvi- ja kesäkerrostuneisuuskausien lopulla vuosien 1964 ja 2021 välisenä ajanjaksona. Pienten ja keskikokoisten vähähumuksisten järvien ekologisen tilan luokittelun raja-arvot näkyvät katkoviivoina ravinne- ja klorofyllipitoisuuksia esittävissä kuvissa (E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä).

 

Fosforipitoisuus
Fosforipitoisuus on kesäaikaan (paksu viiva) hyvällä tasolla (raja-arvot merkitty katkoviivoilla) ja talvella (ohuet pallot) erinomaisella tasolla.

 

Typpipitoisuus
Typpipitoisuus on kesäaikaan (tummat pallot) hyvällä tasolla, mutta talvella (ohuet pallot) välttävällä tasolla (raja-arvot merkitty katkoviivoin).

 

Klorofylli
Leväpitoisuutta ja rehevyyttä kuvaava klorofyllitaso on hyvällä tasolla (raja-arvot merkitty katkoviivoin).

 

Näkösyvyys
Näkösyvyys on pienentynyt kesäaikaan (paksu viiva) 1970-luvun 2,5 metristä noin 2 metriin. Talvella (ohut viiva) näkösyvyys on 3 metriä.

 

Vedenväri
Vedenväri on lähestynyt talvella (ohut viiva) humusjärven rajaa (merkitty katkoviivalla). Kesäaikaan (paksu viiva) värissä ei ole tapahtunut muutosta.

 

pH
Vesi on muuttunut emäksiseksi sekä kesäaikaan (paksu viiva) että talvella (ohut viiva).