Kortteenpohjan kosteikon suunnittelussa huomioidaan hoito alusta alkaen
Elina Sorvali, Tero Kortteenpohja ja Heikki Ahola miettivät heti suunnittelun alkumetreillä, miten kosteikosta tehtäisiin helppohoitoinen. Taustalla Jaakko Ahola.
Kevättulvien aikaan Kukkian pinta nousee lähes Kortteenpohjan tielle. Sitä reunustavat pellot ovat olleet jo vuosien ajan kesantona, sillä märälle pellolle uppoaa ennen kesää.
Kesantopellon laittaan laskeva Tuppioja tuo vesiä laajalta, lähes kolmen neliökilometrin valuma-alueelta. Sen alkulähteillä on kosteita korpia ja soita.
Heikki ja Jaakko Ahola ovat peranneet laskuojaa, jotta ylemmät pellot pysyvät kunnossa. Ne kasvavat heinää Sarkasten tilan lehmille.
Syyssateiden välissä Heikki Ahola on ajanut murskaimen kanssa lenkin kesantopellon laitoja pitkin. Kulkukelpoinen väylä mukailee Kortteenpohjantien varteen hahmotellun kosteikon laitoja.
Sunnuntain maastokatselmuksessa suunnittelija Elina Sorvali mietti, miten kaivuumassoista muotoillaan kosteikon penkat. Heikki Aholaa sen sijaan kiinnosti, millaisiksi ne muotoillaan, jotta kasvuston pääsee niittämään koneella.
Kukkian Kortteenpohjanlahdelle laskevan Tuppiojan kunnostuksen suunnittelu käynnistyi sunnuntaina. Ojan varteen suunnitellaan kahta kosteikkoa.
Tienlaidan pellot ovat Meri ja Tero Kortteenpohjan kotitilan maita, joita Aholat viljelevät. Kosteikon alle jäävät maat pienentävät peltoalaa, mutta siitä kaivettavilla massoilla voidaan parantaa ympäröivien peltojen kosteita painanteita.
Kosteikosta muodostuu monimuotoinen lintu- ja luontokohde tien varteen. Sen ansiosta Kortteenpohjanlahtea rehevöittävä ravinnekuormitus pienenee.
Heikki Ahola (oikealla) näyttää Tero Kortteenpohjale, Elina Sorvalille ja Meri Kortteenpohjalle, missä olisi sopiva paikka kosteikosta kaivettaville massoille, joita voitaisiin ajaa peltojen kosteisiin painanteisiin.
Toinen kosteikko metsän laitaan
Tuppiojan valuma-alue on niin laaja, että toista kosteikkoa suunnitellaan vajaan kilometrin päähän. Siinä metsistä kertyvät vedet seisahtuisivat ennen kuin jatkavat peltojen poikki kohti järven rantaa.
Oja on sen verran syvä, että sen varrelle voitaisiin rakentaa myös virtausta hillitseviä pohjapatoja. Lisäksi peltojen poikki metsään kulkevan tien rumpu on uusittava, jottei se patoaisi vesiä.
Kaksi kosteikkoa, pohjapadot ja siltarummut tarkoittavat kymmenien tuhansien eurojen hanketta. Sen toteuttamiseen on tarkoitus hakea ELY-rahoitusta jo marraskuussa. Maanomistajien maksuosuus jää murto-osaan kokonaiskustannuksista, sillä Luopioisten Säästöpankkisäätiön apurahan lisäksi Kukkian ravinnekuormitusta pienentäviin toimiin on saatu WWF:n 10 000 euron Panda-palkinto ja 42 155 euroa Metsä Groupin luonto-ohjelmasta.
Elina Sorvali esittelee Heikki ja Jaakko Aholalle, miten kosteikon voisi muotoilla metsän laitaan.