Kotiranta kuntoon -kurssin päätteeksi kerrattiin onnistuneen kunnostushankkeen avaimia

Kotiranta kuntoon -kurssin asiantuntijat ovat korostaneet kerta toisensa jälkeen kolmea ydinviestiä:

• Järvi saa vetensä ja ravinteensa ympäröivältä maa-alueelta, ja siksi kunnostustoimet tulee keskittää valuma-alueelle.
• Kunnostukseen on saatavissa asiantuntija-apua ja rahoitusta, mutta lisäksi tarvitaan myös omarahoitusta.
• Kunnostus edellyttää avointa yhteistyötä lukuisten tahojen kanssa.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY ry) hankevastaava Hanna Arola kertasi kolmannen kurssin päätösillassa onnistuneen hankkeen avaimia.
 

Oireiden aiheuttajat ovat usein valuma-alueelta

Usein rannalla havahdutaan, kun ongelmat ryöpsähtävät näkyville esimerkiksi sinileväkukintoina tai vesikasvillisuuden runsastumisena. Ne ovat kuitenkin oireita ongelmista, joiden juurisyyt pitäisi tunnistaa.

– Esimerkiksi vesi.fi -sivulta löytyy kartta, joka kertoo ravinnekuormituksen määrästä, Hanna Arola kertoo.

Järven tilaa on saatettu seurata pitkään, mutta maallikon on vaikea löytää tietoa. Muun muassa KVVY:stä löytyy asiantuntijoita, joiden avulla löytää nopeasti järvestä kertyneet selvitykset, tutkimukset ja muut perustiedot.

– Syyt löytyvät usein vesistöä ympäröivältä maa-alueelta. Siksi pitäisi pyrkiä hillitsemään valuma-alueelta tulevaa kuormitusta.

Valuma-alueen vuoksi osa järvistä on luontaisesti sameita ja reheviä. Siksi tavoite pitäisi asettaa realistisesti.

– Kaikilla järvillä on luontaiset ominaispiirteensä. Luonnonhuuhtoumille ei voida mitään. Siksi pitäisi keskittyä ihmisen aiheuttamaan kuormitukseen.
 

Rahoitus edellyttää omarahoitusosuutta

Jos järvi kärsii liiallisesta ravinnekuormituksesta, pitää asiantuntijoiden avulla selvittää, miten ja missä kuormitusta voidaan pienentää. Usein alkajaisiksi laaditaan yleissuunnitelma tai valuma-aluekartoitus. Rekisteröitynyt yhdistys voi hakea niiden laatimista varten rahoitusta. Jos hakijaksi ei löydy esimerkiksi suojelu- tai kyläyhdistystä tai metsästysseuraa, voidaan perustaa oma yhdistys.

Rahoituskanavia on listattu www.rahatpintaan.fi -sivustolle. Saatavilla on muun muassa Leader- ja ELY-rahoitusta, mutta hakijalta vaaditaan myös omarahoitusosuutta.

– Avustukset maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Siksi hakijan pitää ensin selvitä laskuista, Hanna Arola sanoo.

Osan omarahoitusosuudesta voi kuitata talkootyöllä. Omarahoitusosuutta varten voi hakea avustusta esimerkiksi kunnalta, yrityksiltä tai säätiöiltä.

– Leader-avustuksen omarahoitusosuudeksi kuntaraha ei kuitenkaan kelpaa.

Viljelijät voivat hakea kunnostustoimiin myös ei-tuotannollisten investointien tukea.
 

Avoin yhteistyö on tärkeää

Hanna Arola korostaa, että alusta alkaen kannattaa pyrkiä avoimeen yhteistyöhön muun muassa maanomistajien kanssa.

– Kullekin kohderyhmälle pitäisi osata viestiä oikein ja tuoda esiin heille koituvia hyötyjä. Keskusteluunkin on saatavissa apua esimerkiksi KVVY:ltä.

Arola kannustaa olemaan ajoissa liikkeellä myös rahoittajien kanssa. Myös he osaavat neuvoa hakemuksen tekemisessä ja budjetin laadinnassa.

– Kun hankehakemus on hyväksytty, hankepäätös kannattaa lukea huolella läpi. Siihen on koottu, mitä avustuksella saa ja pitää tehdä. Siitä löytyvät myös hankkeen ja maksatuksen aikataulut. Muutoksetkin voivat ovat mahdollisia, kunhan on ajoissa yhteydessä hankevalvojaan.