Kukkian rannalla niitto saattaa edellyttää ormio-selvitystä

Loppukesä on parasta rantojen niittoaikaa, koska silloin vesikasvien ravinteet ovat versoissa, eivätkä juurissa. Kun niitetyt kasvit kompostoidaan riittävän kaukana rannasta, niiden mukana saadaan pois järveä rehevöittäviä ravinteita.

Hyvin toteutetusta niitosta hyötyy uimareiden ja veneilijöiden lisäksi myös järvi. Rantakasvillisuus rehottaa matalissa lahdissa. Kun korkeat kasvit niitetään, harvinaistunut pienempi kasvillisuus saa lisää elintilaa. Lisäksi niitto parantaa veden laatua rannassa, kun vesi ei jää seisomaan, vaan pääsee vaihtumaan.

Rantojen kunnostajalla alkaa olla jo kiire, mikäli aikoo tarttua toimeen tänä kesänä, sillä niittoilmoitus on tehtävä vesialueen omistajalle ja ELY-keskukseen kuukausi etukäteen. Ilmoitusmenettelyn avulla alueellinen ympäristönsuojeluviranomainen voi ohjeistaa niittäjiä, jotta niistä ei aiheudu haittoja.

Ennen niittoon ryhtymistä tulisi varmistaa, ettei alueella ole harvinaisia kasveja. Kukkian Haltianselälle täksi kesäksi suunniteltu niittohanke uhkaa lykkääntyä ormioselvityksen vuoksi. Vesialueen omistava Aitoon kalastuskunta antoi niittoon luvan, mutta ELY-keskus edellyttää selvitystä siitä, ettei niitto vaaranna kirkasvetisen ja karun järven Natura-arvoja, erityisesti suojeltavaa luontotyyppiä ilmentävää ormiota: ”Ennen niittotoimenpiteiden toteuttamista tulee ormioesiintymät tarkistaa asianmukaisella ormiokartoituksella ja kartoituksen tulokset ottaa huomioon niittoalueita suunniteltaessa. Mikäli suunnittelualueella esiintyy kasvilajia, tulee kasvustot rajata niiton ja muiden pohjaa fyysisesti muuttavien toimenpiteiden ulkopuolelle.”

Aitoon kalastuskunta ehdottaa seurantaa

Ormio on harvinainen karujen vesien kasvi, joka ei kasva Suomessa missään muualla kuin Kukkialla. Ormion kasvupaikat Länsi-Kukkia, Haltianselkä ja Lehtisaarenselkä kuuluvat Euroopan laajuiseen Natura-verkostoon. ELY-keskuksen lausunto tarkoittaa sitä, että myös muilla Naturaan kuuluvilla Kukkian rannoilla niitto voi edellyttää ormioselvitystä.

Haltiaselällä niittoa suunnitellaan kahdelle umpeen kasvamassa olevalle lahdelle, joiden pinnalla kelluva, isolehtinen kasvusto valtaa vuosi vuodelta enemmän alaa. Vesikasvillisuutta on tarkoitus poistaa yli kahden metrin syvyiseltä vesialueelta. Kasvillisuus niitetään metrin syvyydeltä ja läjitetään kauaksi rannasta.

Aitoon kalastuskunta katsoi, ettei niitto vaaranna ormiota. Kasvi ei viihdy matalilla, umpeenkasvaneilla lahdilla, vaan karuilla ja kivikkoisilla rannoilla, joita vesi pääsee huuhtomaan. Ormio saattaisi jopa hyötyä niitosta ja levittäytyä lahdille, kun niitto lisäisi valoa ja veden vaihtumista.

Vuonna 2009 tehdyssä kartoituksessa ormiota havaittiin niitettävien lahtien itäpuolella. Kukkialla tehdään tänä kesänä uusi kasvillisuuskartoitus, mutta se ei ulotu alueelle.

Haltianselän niittohankkeessa ei ole tarkoitus parturoida rantoja paljaiksi, vaan laskuojan suulle jätetään kasvillisuutta sitomaan ravinteita. Umpeenkasvanut lahti on tarkoitus niittää muutamana vuonna, jotta vesikasvillisuuden määrä saataisiin vähenemään.

ELY-keskuksen lausunnon vuoksi hankkeessa otettiin aikalisä. ELY-keskus edellyttää ormio-kartoituksen jälkeen uutta ilmoitusta kuukautta ennen niittoa, joten tänä kesänä koneita ei ehditä lahdille saada. Lausunnossa muistutetaan, että vesilain ja luonnonsuojelulain perusteella niittoluvan hakija on vastuussa mahdollisesti aiheutuvista vahingoista ja haitoista.

Aitoon kalastuskunta painottaa lausunnossaan ormion ja muiden harvinaisten tai uhanalaisten kasvien suojelutarvetta ja ymmärtää, että vesi- ja luonnonsuojelulain toteutumista valvova ELY-keskus edellyttää ormioselvitystä. Kalastuskunta on ehdottanut, että ormion esiintymistä niittoalueella voitaisiin selvittää sukeltamalla tai sukellusdroonilla. Kustannukset eivät kävisi kohtuuttomiksi, jos selvitys voitaisiin tehdä paikallisin voimin ja talkootyönä. Niiton jälkeen voitaisiin myös seurata, saako lisääntyvä valo ja paremmin vaihtuva vesi ormion levittäytymään uusille kasvupaikoille.

Niitto- ja ruoppaustietoa torstaina

Vesikasvisto on lisääntynyt matalilla lahdilla, joihin ojat tuovat ravinteita. Lahtien umpeenkasvuun vaikuttaa myös elämänmuutos: aiemmin vesikasvillisuutta niitettiin jäältä maatalouskäyttöön ja rannoissa laiduntanut karja söi rannat paljaiksi.

Umpeenkasvaneiden lahtien niitto ei aina tuota toivottua lopputulosta: kun kasvillisuus poistetaan, alueen valtaa uusi kasvusto tai uudet lajit. Pysyvämpi muutos edellyttää niiton toistamista useana vuonna. Vielä parempi on, jos niiton yhteydessä kunnostetaan myös laskuojia, jotta ne eivät toisi lisää ravinteita.

Rannan niittoon ja ruoppaukseen saa ohjeita Mikkolan Navetalla (Keskitie 5, Luopioinen) torstaina 1.7. järjestettävässä tilaisuudessa. Kello 14 alkavan tilaisuuden asiantuntijavieraaksi saapuu Salla Taskinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
 

Rannan niitto tai ruoppaus

• Tee niitto- tai ruoppausilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle kuukausi ennen työhön ryhtymistä. Sovi hankkeesta rantanaapureiden kanssa etukäteen. Suuri (yli 500 kuutiometrin) ruoppaus edellyttää aluehallintoviraston lupaa.
• Ruoppauksesta kannattaa teettää suunnitelma, sillä pohjaan kaivettu monttu täyttyy pian uudella liejulla.
• Pohdi rannankunnostuksen yhteydessä, voisiko humuksen ja ravinteiden määrää vähentää laskuojan varrella. Omaa vesienkunnostushanketta voi suunnitella syksyllä alkavalla Laskuojat kuntoon -kurssilla.