
Kunnostustoimien vaikuttavuutta seurataan vesinäytteiden avulla

Aito Suvi ry toteuttaa vuosien 2024-2025 aikana kuusi kunnostuskohdetta, joiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kunnostukset kohdistetaan tutkimustiedon perusteella vaikuttavimpiin kohteisiin. Kukkialla Freshabit-hanke seurasi vuosien 2017-2021 aikana laskuojien ravinnepitoisuuksia. Suvi-hanke tutki vuonna 2021 Pälkäneveteen laskevien ojien vedenlaadun.
Kunnostustoimien vaikutusta seurataan vesinäytteiden avulla. Pälkäneen kunta teettää vuosittain tutkimuksen, jossa kunnostettavista ojista mitataan kevättulvien aikaan ravinne- ja kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuus, sameus, happamuus, väriluku ja kemiallinen hapen kulutus. Lisäksi kunnostuskohteiden edustalla sijaitsevilla lahdilla tehdään loppukesästä vastaavanlainen tutkimus, jossa mitataan myös happipitoisuus, näkösyvyys ja leväpitoisuus.
Tutkimusten avulla seurataan kunnostustoimien vaikuttavuutta. Toiveena on, että viiden vuoden aikana ojavesien ravinnepitoisuudet kääntyisivät laskuun ja lahtien vedenlaadussa havaittaisiin parantumista.
Pälkäneveden ojavesissä enemmän ravinteita
KVVY Tutkimus otti vuoden 2024 aikana näytteet kohteista, joissa kunnostus on käynnistymässä. Näihin lähtölukemiin verrataan tulevien vuosien tuloksia. Osasta kohteita on Freshabit- ja Suvi-hankkeiden ansiosta vertaustietoa pidemmältä ajalta.
Suurinta vaikutusta kunnostustoimilta odotetaan Epaalanlahdella, johon laskevien ojien ravinnepitoisuudet olivat tutkituista korkeimpia. Fosforipitoisuus oli noin kaksinkertainen luonnonvesien tyypilliseen tasoon (<20 μg/l) verrattuna ja typpipitoisuus noin kymmenkertainen luonnonvesien tyypilliseen tasoon (<600 μg/l) verrattuna. Myös sähkönjohtavuus oli kaksinkertainen luonnontasoon (>10 mS/m) verrattuna.
Kukkiaan ja Pitkäjärveen laskevien ojien vedenlaatu oli paremmalla tasolla kuin Pälkäneveteen ja Jouttesselkään laskevien ojien vedenlaatu.
Lahtien vedenlaatu vaihteli elokuun lopulla karun ja lievästi rehevän välillä. Lievästi rehevää vesi oli Pitkäjärvellä, Kukkian Holjanlahdella ja Rautajärven Kantolanlahdella. Tätä havaintoa tukivat myös kohonneet leväpitoisuudet.
Ojavesinäytteet 29.4.2024 | |||||||
Hapen-kulutus | Kiinto-aine | Happamuus pH | Sameus | Sähkön- johtav. | Typpi, μg/l | Fosfori, μg/l | |
Pälkänevesi, Jouttesselkä, Häyläoja | 11 | 6 | 6,8 | 11 | 15 | 1900 | 22 |
Pitkäjärvi, Kalalähteenoja | 20 | 5,2 | 6,4 | 8,6 | 5,9 | 950 | 23 |
Kukkia, Holjan Myllyoja | 8 | 3,2 | 6,7 | 6 | 5,4 | 600 | 18 |
Haltianselkä, Hirviniemenoja | 17 | 3,2 | 5,9 | 5,8 | 3,8 | 720 | 25 |
Kortteenpohja, Tuppioja | 19 | 4,2 | 6 | 10 | 7,3 | 990 | 23 |
Epaalanlahti, pohjoinen oja | 2,8 | 9 | 7,1 | 7,3 | 19,9 | 5300 | 40 |
Epaalanlahti, eteläinen oja | 12 | 4,8 | 6,3 | 9,6 | 21,5 | 6400 | 36 |
Lahtien vesinäytteet 19.-21.8.2024 | |||||||||
Happi- kylläisyys | Hapen-kulutus | Kiinto-aine | Happamuus pH | Sameus | Sähkön- johtav. | Typpi, μg/l | Fosfori, μg/l | Klorofylli | |
Aitoo, Kankahuvenlahti | 86 | 4,9 | 1,5 | 7,4 | 0,98 | 8,2 | 350 | 9,6 | 4,9 |
Aitoo, Tepunlahti | 87 | 5 | 1,7 | 7,5 | 1,5 | 8,2 | 350 | 10 | 3,8 |
Epaalanlahti | 84 | 3,7 | 2,6 | 7,4 | 2,1 | 8,3 | 300 | 8 | 3,5 |
Haltianselkä, Hirviniemen lahti | 90 | 4,6 | 1,5 | 7,3 | 1,2 | 5,9 | 310 | 6,2 | 3,1 |
Pitkäjärvi | 86 | 11 | 4 | 7,3 | 2,6 | 6,4 | 590 | 18 | 18 |
Holjanlahti | 74 | 6,3 | 5,8 | 6,8 | 3,4 | 6 | 460 | 14 | 12 |
Rautajärvi, Kantolanlahti | 79 | 8,7 | 2,9 | 7,1 | 2 | 9 | 530 | 18 | 14 |
Leppänä, Rautianojan edusta | 91 | 8,7 | 2,3 | 7,2 | 1,7 | 6,6 | 420 | 10 | 7,2 |
Lue lisää: