Lintukosteikot kohentavat Kokonjärven tilaa – Juha Lahti esitteli suojeluyhdistyksen menestystarinaa
Urjalan ja Forssan rajalla sijaitseva Kokonjärvi on matala, 5 kilometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä järvi. Suojeluyhdistys pyrkii pienentämään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja parantamaan järven huonoa ekologista tilaa.
Kotiranta kuntoon -kurssilla kuultiin innostava menestystarina Urjalasta. Järven valuma-alueelle suunnitellaan rakennettavan 11 lintukosteikkoa, joiden avulla pienennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Osaa rahoituspäätöksistä vielä odotellaan ja osa hakemuksista on jo hyväksytty.
Forssan rajalla sijaitsevan Kokonjärven ranta-asukkaat huolestuivat kymmenen vuotta sitten mökkijärvensä tilasta. Peltojen ja soiden ympäröimästä matalasta järvestä mitattiin korkeita fosforipitoisuuksia.
– Tunnistimme, että jotain on tehtävä. Tavoitteeksi asetettiin järven ekologisen tilan parantaminen, puheenjohtaja Juha Lahti muistelee Kokonjärven suojeluyhdistyksen syntyvaihetta.
Lähtötilanne ei ollut kovin suotuisa, sillä vieressä sijaitsee Koijärvi, jossa irroteltiin reilut 40 vuotta sitten luonnonsuojelijoita kahleista, kun maanomistajat olivat kuivattamassa lintujärveä. Suojeluyhdistys tiedosti, että valtavasti huomiota kerännyt jupakka voi vaikuttaa asenteisiin edelleen. Siitä huolimatta maanomistajia lähestyttiin suoraan.
– Aktiivista pohjatyötä tehtiin pitkään. Tutustuimme ihmisiin ja rakensimme luottamusta, yleistä hyväksyntää ja yhteistä tahtotilaa.
Lahti korostaa ammattilaisten merkitystä pohjatyöstä alkaen. Ammattilaiset osaavat puhua konkreettista, maanomistajien ja sidosryhmien ymmärtämää kieltä.
– Suojeluyhdistyksen maallikolle vuoropuhelu olisi paljon vaikeampaa.
Jokaisella osallistujalla nousi käsi, kun toissasyksyisen keskustelutilaisuuden vetäjä kysyi tahtotilasta suojella Kokonjärveä. Valuma-aluesuunnittelu käynnistyi tilaisuuden pohjalta.
Suunnittelijaksi huippuammattilainen
Todenteolla järven kunnostustyö käynnistyi kaksi vuotta sitten järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, johon saatiin mukaan ELY-keskuksen ja Kokemäen joen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen edustajat sekä kunnanjohtaja.
– Keskustelun kautta syntyi ideoita ja löytyi yhteinen suunta.
Kokonjärven valuma-alueesta päätettiin laatia kokonaisvaltainen selvitys, sillä viisi kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä järvi kerää vetensä ja ravinteensa laajalta alueelta.
– Yksi iso kosteikko olisi järjettömän kokoinen.
KVVY:n avustuksella laadittiin rahoitushakemus valuma-alueselvitystä varten. Yhdistys avusti myös suunnittelun tarjouspyyntöjen laadinnassa.
– Haimme ja saimme kokemuksia muilta suojeluyhdistyksiltä siitä, millainen suunnittelija kannattaa valita, sillä emmehän me edes tienneet, ketkä niitä voisivat tehdä, Juha Lahti kertoo.
Kokonjärven menestystarinan kannalta onnekkain päätös tehtiin tässä vaiheessa. Suunnittelijaksi valittiin Riistakeskuksen Mikko Alhainen. Hän paneutui tehtävään ja sai maanomistajat sekä muut sidosryhmät mukaan.
– Myös maanomistajan on nähtävä hyötyä, jotta hän lähtee mukaan vesienhoitotyöhön.
Talkootyö pienentää omarahoitusosuutta
70 jäsenen yhdistyksen kassa ei olisi kestänyt kallista suunnitteluhanketta, jonka kustannukset on maksettava ennen tukien maksattamista. Siksi yhdistys neuvotteli lainasta ja hankki sille kunnan takauksen.
– Lopulta lainaa ei tarvittu, vaan maksuliikenne saatiin sovittua niin, että se hoitui kassan kautta.
Valuma-alueselvitykseen saatiin 70-prosenttinen avustus, koska järvi on huonokuntoinen latvavesi, jossa tehtävillä toimilla on merkitystä myös alapuolisiin vesiin. Omarahoitusosuutta pienensi talkootyö.
– Lopulta keruujärjestelmään kertyi talkootunteja kaksi kertaa enemmän kuin niitä olisi tarvittu. Mukana on paljon maanomistajia ja muuta väkeä, ja kaikki tarjouspyynnön laatimisesta alkaen on talkootyötä.
Talkootunteja kertyy muun muassa maastokäynneillä, kokouksissa, infotilaisuuksissa ja muussa suunnittelun edellyttämässä kanssakäymisessä.
Sotka-hanke suunnitteli kosteikot maksutta
Kun pohjatyö oli tehty huolella ja yhteinen tahtotila olemassa, suunnitelman valmistuttua asiat etenivät vauhdilla. Yhdistys toimitti koko selvitystyön Sotka-kosteikot -hankkeelle, joka ilmoitti pian, että sen pohjalta voitaisiin suunnitella lintukosteikkoja.
Sotka-kosteikoilla turvataan vesilintujen elinympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta. Samalla pienennetään järven ravinnekuormitusta.
– Sotka on erittäin tehokas ja toimeensaava hanke, Juha Lahti ylistää.
Sotka-kosteikkojen suunnittelu hoitui maksutta ja ripeästi.
– Nyt valmiina on kymmenen kosteikon suunnitelmat ja yksi on vielä työn alla. Vuodessa on suunniteltu noin 15 hehtaaria kosteikkoja, mikä yllätti jopa meidät itsemme.
Myös rakentamiseen on järjestynyt hyvin rahoitusta. Riistakeskus rahoittaa jotkut kohteet kokonaan. Maanomistajat toteuttavat jopa 150 000 euron hankkeita ei-tuotannollisella investointituella. Jotkut kohteet on pilkottu niin, että niihin saadaan sekä ELY-keskuksen että riistakeskuksen tukea.
– Kosteikkojen rakentamisesta ja hoitamisesta on tehty sopimukset, joista suurin on 78-sivuinen. Siinä on yksityiskohtaiset suunnitelmat kustannusarvioineen myös ylläpidosta, esimerkiksi pienpetopyynnistä.
Riistakeskus on jo myöntänyt rahoituksen, ja töihin päästään, kun myös ELY-keskuksen rahoituspäätökset saadaan.
– Takana on kova vuosi. Päivätyön rinnalla on pitänyt hoitaa toista ammattia, Juha Lahti myöntää.
Tulokset näkyvät vuosien päästä
Juha Lahden mielestä Kokonjärven onnistumisen perustuu huippuammattilaisten apuun ja perusteelliseen pohjatyöhön. Sen ansiosta mukaan saatiin viitisentoista maanomistajaa hyvällä asenteella.
Henkeä on ylläpidetty myös avoimella tiedotuksella ja väkeä kokoavilla hankkeilla. Järven rantaan on talkoiltu laavu ja yhdistykselle hankittu kaislaleikkuri, jota vuokrataan ranta-asukkaille.
Yhdistys tietää, että kosteikot eivät paranna järven tilaa saman tien. Rakennusvaiheessa ravinteita ja kiintoainetta päätyy järveen, ja kosteikoiden vaikutus alkaa näkyä vasta parin vuoden päästä.
– Muun muassa veden vaihtuvuus vaikuttaa siihen, miten nopeasti järvi alkaa elvyttää itseään. Haluaisimme nähdä konkreettisia tuloksia vuonna 2028.
Tavoitteena on, että valuma-alueelle rakennettavat 11 kosteikkoa kohentaisivat tilaa niin, että Kokonjärven ekologinen luokitus paranisi.