Matala Sappeenjärvi on rehevä ja tummavetinen
Järven yleistiedot
Sappeenjärvi on pieni, pinta-alaltaan 0,42 km² kokoinen järvi Pälkäneveden Jouttesselän pohjoispuolella. Rantaviivan pituus on 5,05 km. Sappenjärveä ei ole luodattu. Länsiosassa Taivallahden suulla oleva vedenlaadun havaintopiste on 3,8 m syvä, joten ilmeisesti kyseessä on matala järvi. Järvessä on vain yksi saari.
Valuma-alue on suhteessa järven pinta-alaan suuri 27,3 km² eli järvi on vain vajaa 1 % valuma-alueestaan. Maankäyttöä vallitsevat metsät, joita on lähes 85 % pinta-alasta. Vain 7 % koko isosta valuma-alueesta on peltoja, mutta Sappeenjärvi on Sappeen kylän peltojen ympäröimä. Vajaa 70 % järveen tulevasta fosforikuormasta on arvioitu olevan peräisin peltoalueilta. Kymmenesosa valuma-alueesta on soita, jotka ovat lähes kaikki ojitettuja.
Merkittävimmät Sappeenjärveen vettä tuovat ojat sijaitsevat pohjoisosassa: Ison Arajärven laskuoja ja Urkonjärvestä laskeva Honkaoja. Sappeenjärven eteläpäässä sijaitsevasta luusuasta vesi virtaa puolen kilometrin pituista Sappeenjärvenojaa pitkin Pälkäneveden Jouttesselän Huikonlahteen.
Järven vedenlaatu
Sappeenjärvelle ei ole määritelty virallista pintavesityyppiä. Tumma vedenväri (90-140 mg/l Pt) viittaa suureen humuspitoisuuteen ja koska Sappeenjärvi on pienikokoinen, sitä voidaan luonnehtia pieneksi humusjärveksi.
Kasvukaudella mitattujen pintaveden ravinnepitoisuuksien perusteella Sappeenjärveä voidaan pitää ekologiselta tilaltaan tyydyttävänä, kun kriteereinä käytetään pienille humusjärville määriteltyjä raja-arvoja. Myös levien määrää ilmentävä klorofylli a -pigmentin pitoisuus viittaa tyydyttävään tilaan. Järvi on siis rehevähkö. Loppukesällä pohjanläheinen vesi on vähähappista tai hapetonta, mikä on humusjärville tyypillistä ja siis luontainen ilmiö.
Soveltuvuus virkistyskäyttöön
Rehevähköstä luonteestaan huolimatta Sappeenjärvi soveltuu hyvin virkistyskäyttöön.
Tutkimustulokset
Kaaviot alla: kokonaisfosforin ja -typen pitoisuus sekä vedenväri pintavedessä Sappeenjärven Taivallahdessa sijaitsevassa havaintopisteessä talvi- ja kesäkerrostuneisuuskausien lopulla vuosien 1983 ja 2021 välisenä ajanjaksona. Pienten humusjärvien ekologisen tilan luokittelun raja-arvot näkyvät katkoviivoina ravinne- ja klorofyllipitoisuuksia esittävissä kuvissa (E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä ja V = välttävä). Vedenväriä osoittavassa diagrammissa on lisäksi raja-arvot, joilla järvi luokitellaan humuspitoisuuden suhteen.