Millainen jätevesijärjestelmä rantaan tarvitaan?

Järvivedet ovat paremmassa kunnossa kuin 50 vuotta sitten, koska viemäriverkko on laajentunut ja viemäriin johdetut jätevedet puhdistetaan tehokkaasti.

Viemäri ulottuu harvoin rantaan, jossa on entistä enemmän asutusta ja mökkejä. Varustetaso on noussut, ja siksi rannoilla syntyy runsaasti jätevesiä, joiden käsittelystä vastaa kiinteistönomistaja.

Rantojen talousvesipäästöjä pyritään pienentämään lainsäädännöllä. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus tuli voimaan vuonna 2017, mutta rantojen jätevesiremontti vielä vaiheessa.

Kukaan ei halua liata omaa rantaa tai kaivon pohjavettä. Millainen jätevesijärjestelmä rantaan tarvitaan?

Varustelutaso nostaa jäteveden käsittelyvaatimuksia

Jätevesien käsittelyä helpottaa käymälä- ja pesuvesien pitäminen erillään kaksoisviemäröinnin avulla. Muun muassa talvikäytössä vesivessaa toimivampi vaihtoehto voi olla kompostikäymälä. Lisäksi saatavilla on monenlaisia polttavia ja pakastavia kuivakäymälöitä.

Jätevedet voidaan imeyttää maaperään riittävän kaukana rannasta, jos käytössä ei ole lämminvesivaraajaa, pesukoneita tai vesivessaa.

Käymälävesien puhdistaminen edellyttää raskainta puhdistustekniikkaa, esimerkiksi maaimeyttämöä tai pienpudistamoa. Kallioisella tontilla tai pohjavesialueilla ne voivat olla mahdottomia, ja tarvitaan umpisäiliötä, johon kaikki jätevesi kerätään. Jos käyttöä on paljon, loka-auto käy pihassa usein, ja tyhjennyskerta maksaa toista sataa euroa.

Kiinteistön varustelutaso nostaa jätevesien käsittelyvaatimuksia, koska lämmin vesi lisää veden käyttöä ja koneiden pesuaineet ovat ympäristölle haitallisia. Jos jäteveden seassa ei ole käymälävesiä, selvitään harmaavesipuhdistamolla. Siinä pesuvedet johdetaan suodatinmateriaalin läpi ja imeytetään maahan. Turve tai muu suodatinmateriaali toimii kasvualustana vettä puhdistavalle mikrobimassalle.

Harmaavesipuhdistamo ei ole huoltovapaa, vaan soudatinmateriaali pitää vaihtaa noin sadan käyttövuorokauden jälkeen. Tavanomaisella kesämökillä tämä tarkoittaa sitä, että mökkikauden päätteeksi soudatinmassa talikoidaan kompostoitumaan ja keväällä puhdistamoon vaihdetaan uusi materiaali.

Harmaavesisuodattomoa ei tarvita, jos jätevettä kertyy vähän. Mökkiä voidaan pitää niin sanottuna kantovedellisenä kiinteistönä, vaikka vesi nousisi sähköpumpulla – jos käytössä ei ole lämminvesivaraajaa.

Edes saunomisvesiä ei saa johtaa puhdistamattomana järveen. Jos sauna on rantaviivalla, jätevedet on pumpattava kauemmas rannasta, jotta ne voidaan imeyttää tai käsitellä niin, etteivät ne likaa järvivettä. Nykyisin saunat pitää rakentaa vähintään kymmenen metrin päähän rannasta.

Suunnittelija osaa valita sopivan ratkaisun

Suvi-vesiensuojeluhankkeen yleisötilaisuudet käynnistyivät torstaina, kun koronan aiheuttamat kokoontumisrajoitukset poistuivat. Mikkolan Navetalla järjestetyssä ranta-asukkaiden jätevesi-illassa esiteltiin, millaisia vaihtoehtoja jätevesien käsittelyyn löytyy.

Puolitoista tuhatta jätevesisuunnitelmaa laatinut jätevesisuunnittelija ja -urakoitsija Heikki Pietilä korosti suunnittelun merkitystä.

– Asiantuntijan laatima jätevesisuunnitelma nostaa kiinteistön arvoa.

Osaava suunnittelija käy aina paikan päällä tutustumassa kohteeseen. Jätevesiremontissa voidaan hyödyntää nykyjärjestelmää. Jos siitä ei ole tehty suunnitelmia, voi vaatia pientä selvittelyä, että nähdään, missä putket kulkevat ja mihin jätevedet menevät.

Asiantuntija osaa valita kiinteistölle sopivan ratkaisun. Valintaan vaikuttaa paikan lisäksi käyttö ja se, miten paljon kiinteistönomistaja on valmis touhuamaan jätevesijärjestelmän kanssa. Hankintakustannusten lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota ylläpitokustannuksiin.

Vähiten huoltoa vaativat perinteiset maaimeyttämöt. Ne ovat pitkäikäisiä, sillä normaalikäytöllä vie vuosikymmeniä ennen kuin imeytyskenttä menee tukkoon.

Maahan imeytettävä jätevesi johdetaan imeytyskentälle saostussäiliön kautta. Imeytyskenttä vaatii pari rekkakuormaa sepeliä, jolla 15 metriä syvä ja pari metriä leveä ja syvä kaivanto täytetään.

Jos jäteveden imeyttäminen maahan ei onnistu, suodattunut vesi voidaan ottaa talteen tai johtaa esimerkiksi ojaan. Maasuodattamo perustuu painovoimaiseen suodatukseen, kuten imeytyskenttäkin.

Jos tilaa on vähän, noin 30 neliömetrin imeytyskenttä voidaan mahduttaa kolmasosatilaan moduuli-imeyttämön avulla. Siinä jätevesiä puhdistavalle mikrobimassalle luodaan optimiolot.

Imeytys- ja suodatustekniikat eivät vaadi saostuskaivon tyhjentämisen lisäksi muuta hoitoa. Loka-auton käytyä säiliö tulisi täyttää vedellä, jotta rasva ei pääsisi tukkimaan imeytysputkien pieniä reikiä.

Pienpuhdistamot ovat teknisempiä laitteita, ja ne edellyttävät enemmän ylläpitoa, huoltoa ja kemikaalien lisäämistä. Kunnallisen jätevedenpuhdistamon tapaan toimivat pienpuhdistamot vievät vähän tilaa, mutta ovat kalliita. Ne eivät sovellu joka paikkaan, sillä toimiakseen ne vaativat jätevettä riittävästi ja tasaiseen tahtiin. Yleensä nelihenkinen perhe riittää pitämään virtaaman riittävänä.

Jätevesisuunnittelua Pälkäneellä:

• Insinööritoimisto Heikki Penttilä

Tutustu:

• Tallenteet ranta-asukkaiden jätevesi-illasta (alkuosuudessa ääni kuuluu heikosti).
• Pälkäneen kunnan ohjeet haja-asutusalueiden jätevesihuoltoon.