Pistekuormitus saatiin kuriin, mutta hajakuormitus rehevöittää vesiä

fosforimäärä
Pälkäneen järvistä on vuosikymmenten aikana otettu tuhansittain vesinäytteitä. Niiden perusteella nähdään esimerkiksi, miten järviä rehevöittävän ja sinileviä ruokkivan fosforin määrä on muuttunut.

Pälkäneen järvistä on otettu tuhansittain vesinäytteitä 1970-luvulta lähtien. Veden laadun lisäksi on seurattu muun muassa levän määrää.

Tarkimmin on tutkittu Pälkänevettä ja Kukkiaa, koska niihin laskettiin aiemmin jätevesiä. Ne ovat kirkasvetisiä ja karuja järviä, joiden rehevöitymiskehitykseen pitäisi puututtua ajoissa.

Pälkäneen kaikilta sadalta järveltä ei ole näytteitä, sillä niiden ympäristössä ei ole tapahtunut ravinnekuormitusta lisääviä muutoksia. Etenkin metsäjärvien tila on vakaa.

lausunnot
Kirsi Kuoppamäki kokosi 13 Pälkäneen järvestä (ympäröity punaisella) vuosikymmenten aikana kertyneen tutkimustiedon.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Kirsi Kuoppamäki kokosi 13 järveltä kertyneen tutkimustiedon laatiessaan asiantuntijalausuntoja Pälkäneen vesienhoitosuunnitelmaan. Hän kertoi Kotiranta kuntoon -kurssilla, onko järvien tilassa tapahtunut muutosta ja pitäisikö siitä olla huolissaan.

kirsi
Kirsi Kuoppamäki toimi toisen Kotiranta kuntoon -kurssi-illan asiantuntijana.

 

Vuosikymmenten kuormitus, tuplasti pidempi toipumisaika

Järven ekologia selviää ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta tiettyyn pisteeseen saakka.

Kriittinen kynnysarvo on kuitenkin vaikea löytää ennen kuin se saavutetaan. Lisäksi kynnysarvo muuttuu ajan myötä, kun ekosysteemin rakenne ja toiminta muuttuvat, Kirsi Kuoppamäki sanoo.

Kun muutokset näkyvät järvessä, ollaan jo myöhässä. Tästä varoittava esimerkki on Kuoppamäen pitkäaikainen tutkimuskohde Lahden Vesijärvi. Pahoin rehevöitynyttä järveä on kunnostettu 1970-luvulta alkaen. Vaikka tilassa on tapahtunut myönteistä kehitystä, kunnostusurakka periytyy seuraavillekin sukupolville.

Vuosikymmenten aikana tapahtuneita muutoksia ei korjata vuodessa tai kahdessa. Valistuneiden arvioiden mukaan järven palautuminen vie 23 kertaa sen ajan mitä sitä on kuormitettu.

Jos ennen kirkasvetinen järvi pääsee rehevöitymään levien valtaamaksi, se pyrkii ylläpitämään uutta tasapainotilaa. Siksi ravinnekuormitukseen pitää puuttua ennen kuin keikahdus tapahtuu.

fosforilähteet
Noin puolet fosforikuormituksesta on ihmistoiminnan aiheuttamaa hajakuormitusta. Lähes kaikilla järvillä eniten fosforia huuhtoutuu pelloista (ruskea palkki). Pistekuormituksen osuus (punainen palkki) on olematon.

 

Edellissukupolvet laittoivat pistekuormituksen kuriin

Freshabit-hankkeen teettämät tutkimukset osoittavat, että Kukkia saa runsaasti ravinteita Rautajärven ja Kortteenpohjan suunnalta. Suvi-hankkeen tutkimustulokset ja mallinnukset puolestaan kertovat, että merkittävä osa Pälkäneveden ravinnekuormituksesta kertyy Jouttesselältä.

rautaj fosf
Sekä kesäaikainen (punainen) että talviaikainen (sininen) fosforipitoisuus on laskenut Rautajärvellä. Nyt pitoisuudet ovat lähellä erinomaista laatuluokkaa.

Pitkän ajan kehitys on lohdullisempi sekä Rautajärvellä että Jouttesselällä. Fosforikuormitus kääntyi laskuun 1970-luvulla, kun viemäriverkko ja puhdistamot laitettiin kuntoon. Rautajärven kesäaikaiset fosforipitoisuudet ovat puolittuneet 50 vuoden aikana ja talviaikaiset tippuneet kolmasosaan.

Myllyoja
Aitoon Myllyojan fosforipitoisuus on laskenut, kun taajaman ja tehtaiden jätevedet eivät enää rasita ojaa.

Aitoon taajaman ja kangaspainojen kuormitus näkyi ennen kaikkea Tepunlahteen laskevassa Myllyojassa. Sen kautta järveen päätyvä fosforimäärä on nyt noin neljäsosa 70-luvun lukemiin verrattuna. Tepunlahden edustalta otettujen näytteiden fosforipitoisuus on puolittunut 50 vuodessa.

Edellissukupolvet laittoivat kuriin pistekuormituksen. Meidän sukupolvemme tehtävä on pureutua hajakuormitukseen, Kirsi Kuoppamäki sanoo.

Urakka on valtavasti laajempi, sillä hajakuormitus kertyy koko järveä ympäröivältä valuma-alueelta. Avainasemassa ovat viljelijät ja ranta-asukkaat.

 

Läksyä Jouttesselällä, Vekunalla, Jouttijärvellä ja Pitkäjärvellä

Vesinäytteissä seurataan etenkin fosforipitoisuuksia, koska se rehevöittää järviä ja ruokkii sinileviä. Tutkimustulokset osoittavat, että Kukkialla kunnostustoimet kannattaa kohdistaa Rautajärven suunnalle ja Pälkänevedellä Jouttesselälle. Kun järveen päätyvä fosforikuormitus suhteutetaan valuma-alueen kokoon, läksyä löytyy myös Vekunalta, Jouttijärveltä ja Pitkäjärveltä.

Fosforikuorma
Pälkäneveden Jouttesselän lisäksi valuma-alueen kokoon suhteutettu fosforikuormitus on suurta Vekunalla, Jouttijärvellä ja Pitkäjärvellä. 

Kukkia saa suuren osan vedestään yläpuolisesta Kuohijärvestä. Puhdasvetisen Kuohijärven ansiosta Kukkian rannoilta kertyvä kuormitus näkyy hitaasti selkävesillä. Talviaikaisissa fosforipitoisuuksissa ei ole tapahtunut 50 vuoden aikana muutosta, mutta kesäaikaiset pitoisuudet ovat kasvussa. 1990-luvulta lähtien ne eivät ole enää mahtuneet erinomaiseen laatuluokkaan.

Näkösyvyys
Kukkian talviaikainen (sininen) näkösyvyys oli 1970-luvulla parhaimmillaan 10 metriä, nyt enää pari metriä. Kesäaikaan tuulet sekoittavat vettä ja muutos on ollut vähäisempää.

Kukkiaa ei uhkaa rehevöityminen, vaan nuhraantuminen. 50 vuotta sitten järvi oli niin kirkasvetinen, että näkösyvyys oli talvella parhaimmillaan kymmenen metriä. Nykyisin se on enää reilut kaksi metriä. Kirsi Kuoppämäki pohti, että muutos saattaa johtua humusmailta kertyneistä huuhtoumista. Myös Kukkian levämäärissä on havaittavissa hienoista nousua.

Tepunniemi
Tevunniemellä fosforipitoisuus kääntyi laskuun, kun Aitoon taajaman ja tehtaiden jätevedenpuhdistus laitettiin ​​​kuntoon. 1970-luvulla ravinnemäärät olivat kaksinkertaisia Jouttesselän muihin havaintopisteisiin verrattuna, mutta nyt niissä ei ole eroa.

Pälkäneveden kesäaikaiset fosforipitoisuudet ovat laskeneet 1990-luvulta alkaen. Sedimenttinäytteet ja mallinnus nostavat kuitenkin esiin huolenaiheita, jotka eivät näy edes pitkän aikavälin vesinäytteissä.

paleolimnologinen
Erittäin ravinteikkaan veden lajit (punainen) ovat lisääntyneet Jouttesselällä 1980-luvulta alkaen. 2000-luvulla rehevöityminen on kiihtynyt. Kauempana Jouttesselästä (oikealla vertailunäyte Kelppiänselältä) erittäin ravinteikkaan veden lajeja on vähemmän.

Rehevän veden lajit ovat runsastuneet Jouttesselän syvänteen sedimenttinäytteissä 1980-luvulta alkaen. Vuosituhannen vaihteen jälkeen rehevöityminen on kiihtynyt. Osa lajeista ilmentää erittäin reheviä olosuhteita. Kauempaa otetut vertailunäytteet osoittavat, että rehevöityminen on voimakkainta Jouttesselällä.

Suomen ympäristökeskuksen tekemän mallinnuksen mukaan Pälkäneveteen kertyviä ravinnemääriä pitäisi vähentää kolmasosalla, jos halutaan olla varmoja, ettei järven tila heikkene.

 

Ensimmäiset kunnostuskohteet Aitoossa ja Pitkäjärvellä

Tehokkaimmin järveen päätyvien ravinteiden määrä vähenee, kun ne eivät pääse huuhtoutumaan pelloista. Ravinteita voidaan myös ottaa kiinni laskuojan varteen tehtävillä rakenteilla, esimerkiksi kosteikoilla.

Suvi-hankkeen ensimmäisessä kunnostuskohteessa toimitaan sekä pelloilla että laskuojan varrella. Aitoon Myllyojaa kunnostetaan niin, ettei vesi pääse nousemaan ojanvarren pelloille. Lisäksi alajuoksulle suunnitellaan kosteikkoa.

Aitoon taajama kuormittaa Myllyojaa lähinnä hulevesillä, sillä jätevedet johdetaan nykyisin Onkkaalan puhdistamolle. Ojaveden fosforipitoisuus on laskussa, mutta kiintoaineskäyrät kääntyivät vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvuun etenkin kesäaikaan. Kiintoainesta huuhtoutuu metsistä ja pelloilta.

kiintoaine
Metsistä ja pelloilta huuhtoutuvan kiintoaineksen määrän lasku kääntyi Aitoon Myllyojassa kasvuun kymmenen vuotta sitten.

Aitoon Myllyoja rinnalla suunnitellaan myös Pitkäjärven Kalalähteenojan kunnostustoimia. Ojan varressa ei ole peltoja, mutta se saa alkunsa soiselta alueelta, jonka yläpuolella on Luopioisten vanha kaatopaikka.

Tagit