Turkismuokkaamon ja kangaspainon kemikaalit eivät estä Aitoon Myllyojan kosteikon rakentamista
Myllyojan suulle suunnitellun kosteikon alueelta kairattiin maaperänäyte viidestä kohdasta. Niistä ei löytynyt haitallisia aineita, jotka estäisivät kosteikon rakentamisen tai kaivumaiden käytön peltojen parantamiseen.
Aito Suvi ry on hakenut rahoitusta Aitoon Myllyojan suulle Tevunlahdelle rakennettavalle 0,8 hehtaarin kosteikolle. Kosteikon avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta.
Keväällä 2021 ja 2023 otettujen ojavesinäytteiden mukaan Myllyojan fosforipitoisuus oli 37 ja 21 mikrogrammaa litrassa. Monilta Pälkäneveden ojilta mitattiin suurempia pitoisuuksia, mutta suuren vesimäärän vuoksi Myllyojan fosforikuorma on Pälkäneveden ojista toiseksi suurin.
Myllyoja kerää vetensä laajalta alueelta Kaukkalasta asti. Ravinteita kertyy Urkanjärven ja Kouvalanjärven kosteista metsistä sekä ojan varren pelloilta. Lisäksi ojaan johdetaan teiden ja taajaman hulevedet.
Vielä 50 vuotta sitten ojaan laskettiin myös jätevesiä. Pälkäneveden suojeluyhdistys puuttui tilanteeseen. Aitooseen rakennettiin jätevedenpuhdistamo, joka puolitti ravinnepitoisuudet. Enää Myllyojan varrella ei ole pistekuormitusta, sillä jätevedet ohjataan Tommolan puhdistamolle.
Maaperä ei ole pilaantunutta
1970-luvulle saakka Myllyojaan huuhdottiin myös turkismuokkaamossa ja kangaspainossa käytettyjä kemikaaleja. Kangaspaino määrättiin hakemaan lupa jätevesilleen ja puhdistamaan Tevunlahtea peittänyt värisiirappi. Se pumpattiin vuonna 1977 rantalettoon, johon kosteikkoa ollaan rakentamassa.
Vanhojen kemikaalilietteiden vuoksi Aito Suvi ry teetti tutkimuksen, jossa analysoitiin, onko maaperä pilaantunutta. KVVY Tutkimus Oy kairasi kosteikon alueelta viisi näytettä, joista selvitettiin haitallisten aineiden pitoisuudet.
Tulosten mukaan ainoastaan arseenipitoisuus ylitti niukasti kynnysarvon. Se on kuitenkin selvästi alle maaperän pilaantuneisuudesta kertovan ohjearvon. Ylitystä pidetään merkityksettömänä, sillä Pirkanmaalla arseenipitoisuudet ovat luontaisesti kohonneita.
Kaikkien muiden haitallisten aineiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot ja kosteikon maaperä todettiin pilaantumattomaksi. Se ei sisällä ympäristöriskin kannalta merkityksellisiä määriä haitallisia aineita.
Kosteikkoalueelta kaivettavilla mailla on tarkoitus parantaa lähistön alavia peltoja. Maaperätutkimuksen mukaan maata voidaan käyttää pelloilla, sillä mitatut pitoisuudet alittavat selvästi maanparannusaineiden enimmäispitoisuudet.
Isosorsimo valtasi kosteikkoalueen
Myllyojan kosteikko on tarkoitus rakentaa vuosien 2025-2027 aikana EU:n maaseuturahoituksella. Luopioisten Säästöpankkisäätiö on myöntänyt apurahan omarahoitusosuuteen, ja ELY:n rahoituspäätös saadaan loppuvuoden aikana.
Rakentamiseen valmistauduttiin jo kevättalvella, kun alueelle istutettu koivikko kaadettiin. Kesän aikana alueelle on levittäytynyt sankka isosorsimokasvusto. Isosorsimo on nopeasti leviävä vieraslaji, joka on vallannut kilometrin päässä sijaitsevan Kankahuvenlahden pohjukan.
Rakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, ettei isosorsimo pääse levittäytymään kosteikkoon.
Myllyojan suulle rakennettava 0,8 hehtaarin kosteikko on valuma-alueeseen suhteutettuna alimittainen. Sen vuoksi kunnostustoimia tarvitaan myös ylempänä ojan varrella.
Aitoon peltoaukealla maanomistaja on parantanut ojitusta, jotta vesi ei huuhtoisi ravinteita pelloilta. Aitoontien eteläpuolella kunnostus ei kuitenkaan etene, koska maantien siltarumpu padottaa vesiä. Sen korjaamisesta on tehty pyyntö ELY-keskukselle.
Aito Suvi ry on teettänyt Myllyojan yläosalle kunnostussuunnitelman, joka mahdollistaisi vaelluskalojen nousun. Suunnitelman mukaan romahtanut mylly puretaan ja sen paikalle rakennetaan kalaportaat. Lisäksi kunnostetaan Anna Tapion koulun allas ja Vilpuntien ja Silmontien väliin rakennetaan toinen allas, jossa veden mukanaan kuljettama ravinteikas kiintoaine ehtii laskeutua.
Myllyojan yläosan kunnostuksen kustannusarvio on reilut 91 000 euroa, minkä vuoksi se uhkaa lykkääntyä tuleville vuosille.
Aito Suvi ry:n tarkoituksena on laatia kunnostussuunnitelmat myös Silmontien eteläpuoleiselle Kouvalan- ja Urkanjärven alueelle.
Syksyllä tehdyssä luontokartoituksessa havaittiin, että isosorsimo on levittäytynyt Myllyojan suulle sen jälkeen kun alueelta raivattiin puusto. Tuomo Kuitunen (vasemmalla), Hannu Alen, Martti Lautala ja Thomas Penttilä pohtivat, miten kosteikko voidaan rakentaa niin, ettei vieraslaji levittäydy sen alueelle.