Pitkäjärven laskeutusallas täyttyi kolmessa vuodessa – kunnostusyhdistys selvittää, paljonko ravinteita saatiin talteen
Hannu Siukola vääntää kaivurinsa käyntiin ja upottaa kauhan vesialtaan keskelle kertyneeseen saarekkeeseen. Kone alkaa nostella hienoa, harmaata liejua kasalle ojan varteen.
Kone on touhunnut hyvän aikaa, kun kauha alkaa tavoittaa reilun kahden metrin syvyydestä tummempaa maata.
– Tuo on alkuperäistä maata. Kaikki sen päälle kertynyt on ojan tuomaa tavaraa, Veikko Hoppula esittelee altaan vierellä.
Hieno hiesu on tullut Erik Naulapäälle tutuksi pelloilla, joiden salaojat hieno maa-aines tahtoo tukkia. Samaa hiesua Lemperinoja tuo mukanaan Pitkäjärveen.
Naulapää kaivatti aikanaan ojan varteen altaan, jossa vesi viivähtää ennen järveä ja kiintoaines painuu pohjaan. Laskeutusallas uusittiin kolme vuotta sitten. Silloin rannan joutomaalle kaivettiin vajaan kahden metrin syvyinen allas.
Kolmessa vuodessa se on täyttynyt niin, että paikalle piti kutsua Hannu Siukola koneineen. Altaasta nosteltiin perjantaina parin metrin kerros liejua, joka läjitettiin viereen kuivumaan.
Altaan massasta otettiin näytteet
Pitkäjärvi saa vetensä lähes kymmenestä pienestä ojasta, jotka tuovat vettä ympäröiviltä soilta ja metsämailta. Vedet virtaavat Myllyojan kautta kohti Vuolijokea ja Hauhon Iso-Roinetta.
Valuma-alueella on jonkin verran peltoja, mutta Lemperinojan vesi kertyy pääosin Sarkastentien ja Rantalantien varsien ojitetuilta soilta. Naulapään pellot rannan tuntumassa ovat nurmella, joten niistä ei ojaveteen huuhtoudu ravinteita.
Veikko Hoppulaa kiinnostaa, kuinka paljon laskeutusaltaan avulla saadaan talteen järveä rehevöittäviä ravinteita. Niinpä altaaseen kertyneestä massasta otettiin näytteet ennen niiden poistamista.
– Laskeutusaltaasta ei ole hyötyä, jos sitä ei välillä tyhjennetä. Toivottavasti altaan täyttymisessä menisi nyt menisi vähän kauemmin kuin kolme vuotta, Veikko Hoppula sanoo.
Vesi huuhtoo kuitenkin tehokkaasti hienoa hiesumaata, vaikkei virtaus ole kummoinenkaan.
Pitkäjärven koillisnurkassa sijaitseva ranta tarjoaa otollisen paikan laskeutusaltaalle. Rantalepikko on ojan tuomaa hienoa maa-ainesta, eikä kaivurilla mene kauaa altaan kaivamisessa.
Vastaavanlaisista altaista olisi hyötyä myös muiden ojien suulla. Erityisen huolissaan Pitkäjärven kunnostusyhdistys on järven pohjoispäätyyn laskevasta Kalalähteenojasta. Sen vedet kertyvät suolta, johon Luopioisten lakkautetun kaatopaikan vedet virtaavat.
Rehottava kasvillisuus kertoo rehevöitymisestä
Pitkäjärven kunnostusyhdistys syntyi kymmenen vuotta sitten, kun mökkiläiset ja ranta-asukkaat huolestuivat umpeen kasvavasta järvestä. Pitkäjärvi on pääosin matala, ja vesikasvillisuus oli valloittanut selät niin, ettei järvellä tahtonut päästä kulkemaan.
Kunnostusyhdistys organisoi jokavuotiset niittotalkoot, joiden ansiosta vesikasvillisuuden määrä on vähentynyt niin, että välillä on jo mietitty välivuotta niitosta.
– Siinä voisi kuitenkin käydä niin, että innostus lopahtaisi, Veikko Hoppula sanoo.
Vesikasvillisuuden vähentyminen lisää veden vaihtumista matalilla lahdilla ja parantaa veden laatua. Lisäksi niitettyjen vesikasvien mukana järvestä poistuu ravinteita, jotka ovat järven perimmäinen ongelma. Raviteiden määrää saadaan vähennettyä, kun ravinteet saadaan pysymään metsissä, soilla ja pelloilla – tai talteen ennen järveä. Siksi Hoppula on kiinnostunut laskeutusaltaan tehosta.
Kunnostusyhdistyksessä on myös pohdittu, voitaisiinko järvestä niitettyjä kortekerppuja käyttää ojien varsilla suodattimina.
– Täytyy vielä vähän opiskella asiaa ja etsiä tietoa biosuodattimista, Hoppula sanoo.