Ranta-asutus on järvien toiseksi suurin ravinnelähde – Anneli Helimo esitteli, miten kuormitusta voi pienentää
Anneli Helimo esitteli Pärnäsaaren kuivakäymäläratkaisuja kesällä, kun Kukkialla tehtiin huussikierros kirkkoveneellä.
Ranta-asutus on Pälkäneen järvien toiseksi suurin ravinnelähde. Esimerkiksi Kukkialla haja-asutus aiheuttaa lähes yhtä suuren fosforikuormituksen kuin maanviljely. Fosfori rehevöittää järviä ja ruokkii sinileviä.
Ranta-asukkaan tärkein vesienhoitotoimi on käymälän valinta ja hoito. Viemäriverkko ulottuu harvalle rantatontille, ja siksi vesivessan rakentaminen edellyttää asiantuntijan suunnittelemia puhdistamoratkaisuja, joille kertyy hintaa. Vesivessa aiheuttaa vaivaa ja kuluja, sillä talveksi pitää tyhjentää putket tai jättää mökkiin lämmöt.
Kuivakäymälä säästää kalliilta puhdistusjärjestelmiltä. Nykyaikaisen kuivakäymälän voi tuoda myös sisälle. Helpointa se on rakennusvaiheessa.
– Pojan mökillä tuuletusputket ja muu otettiin jo suunnitelmissa huomioon, 75 vuotta Kukkian maisemia Pärnäsaaresta ihastellut Anneli Helimo kertoi Kotiranta kuntoon -kurssilla.
Tampereen apulaispormestari Matti Helimo esitteli kurssilaisille videon välityksellä mökkinsä erottelevaa kuivakäymälää. Sen käyttö ja hoito on helppoa. Kun virtsa ei pääse huuhtomaan ulosteita, se voidaan imeyttää maahan. Kiinteät tuotokset kompostoidaan.
Anneli Helimon mökkiin kuivakäymälä asennettiin jälkikäteen. Se palvelee naisten ja lasten vessana.
– Miesten on helppo käydä ulkona pissalla, mutta minä en enää tässä iässä viitsi kykkiä puun juurella varsinkaan yöllä.
Erottelu on hoidettu käyttäjäopastuksella: kompostoivassa kuivakäymälässä pikkutarpeensa toimittavat naiset ja lapset. Käymälä haihduttaa sekaan heitettävästä kuivikkeesta nesteet ja kompostoitavaksi jää myslin kaltaista hajutonta mujua.
Veljen mökillä on pakastava kuivakäymälä. Kun nesteet eivät huuhdo ulosteita, jäätyneen virtsapussin voi jättää puun juurelle sulamaan. Isommilla tarpeilla käydään pihan kompostoivassa huussissa.
Pärnäsaaren rannat on pidetty luonnontilaisina.
Luontoa ja vaivaa säästäviä ratkaisuja
Kukkian kivikkoisille ja kallioisille rannoille ei ole helppo rakentaa vesivessan tarvitsemia puhdistusjärjestelmiä. Jo pesuvesien käsittely teettää työtä.
– Saunavedet puhdistavan pöntön kaivamisessa kivikkoon oli aikamoinen työ, Anneli Helimo sanoo.
Vessajätösten ja pesuvesien käsittelyn lisäksi myös mökkitontin hoito vaikuttaa siihen, miten ranta-asutus kuormittaa järveä. Pärnäsaaressa rantoja ei ole parturoitu paljaiksi ja istutettu nurmeksi. Idylli on säilytetty luonnontilaisena. Marjavarpujen keskellä kulkee vain kapeita polkuja. Suojavyöhykkeen kasvillisuus käyttää ravinteet, joita sade- ja sulamisvedet tontilta huuhtovat.
Helaniemien ja Helimoiden sukusaari toimi Kotiranta kuntoon -kurssilla esimerkkinä siitä, miten mökkiläiset voivat pitää järven puhtaana. Luonnon lisäksi säästetään vaivaa: päivät eivät kulu pihanurmia trimmatessa, vaan maisemista ja järven antimista nauttien.
Vuosi sitten valmistuneeseen Ranta-asukkaan oppaaseen on koottu ohjeita, joiden avulla mökkiläinen voi pienentää kuormitustaan. Muun muassa Yhteinen Ähtärinjärvi ry on tehnyt Pälkäneen vihkon pohjalta oman oppaan järkevään järjenkäyttöön.