Rantakiinteistöjen jätevesiasioissa on vielä paljon tehtävää

– Tietoja haja-asutusalueen rantakiinteistöjen jätevesijärjestelmistä ei ole kootusti olemassa. Valistunut arvioni on, että noin puolella kiinteistöistä on asiat kunnossa, puolella vielä ei, toimitusjohtaja Heikki Pietilä Insinööritoimisto Heikki Pietilä Oy:stä sanoo.

Hänellä on 16 vuoden kokemus jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja urakoinnista Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Tänä aikana hän on tehnyt toista tuhatta jätevesisuunnitelmaa. Pälkäneellekin niitä on kertynyt jo kymmeniä.

– Jätevesijärjestelmän valinta on aina mietittävä tapauskohtaisesti. Vaikuttavia asioita ovat muun muassa tontin koko ja pinnanmuodot, suojaetäisyydet, hinta, huoltotarve, vaadittava puhdistusteho, kiinteistön varustelutaso sekä tietenkin asiakkaan omat mieltymykset.

Osan kuormituksesta saa johtaa luontoon

Jätevedet tulee aina käsitellä. Kuivavessa ovat ekologisin ratkaisu, kunhan huolehditaan siitä, ettei suotovesi valu vesistöön. Harmaille vesille on tällöin omat järjestelmänsä.

Kausiasuntojen varustelutason lisääntymisen myötä myös jätevesien käsittelyltä vaaditaan enemmän.

– Nykyisin vesivessoja on paljon myös rannoilla. Itse en ole tässä asiassa kovin jyrkkä. Vapaa-ajan asunnoilla pitää olla mukavuuksia, jotta niillä viihdytään myös talvella, Heikki Pietilä sanoo.

Lainsäädäntö velvoittaa puhdistamaan jätevedet huolellisemmin herkillä alueilla. Typestä tulee poistaa 40 %, fosforista 85 % ja orgaanisesta aineesta 90 %. Vaatimus kuulostaa tiukalta, mutta käytännössä yli 10 prosenttia jäteveden kuormituksesta saa johtaa purkupisteeseen riittävän etäällä vesistöstä.

Purkupisteen etäisyydet on määritetty Pälkäneellä ympäristönsuojelumääräyksissä. Puhdistetunkin jäteveden johtaminen suoraan vesistöön on rantavyöhykkeellä kielletty. Etäisyyden tulee kohteesta riippuen olla vähintään 10–40 metriä. Samoin käymälävesien johtaminen maaperään rantavyöhykkeellä on kiellettyä.

Rantavyöhyke ulottuu 100 metrin päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta.

Jokaiselle kiinteistölle löytyy sopiva järjestelmä

– Pienpuhdistamoja tehdään enää vähän. Toki useamman perheen kiinteistöihin tai isoille perheille, joissa on harrastuneisuutta seurantaan, sellainen voi sopia, Heikki Pietiä sanoo.

Uudiskohteissa kaksoisviemäröinti on suosittua. Tällöin vessavedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaille vesille on puhdistamo tai imeytys- tai moduulikenttä. Saneerauskohteet ovat Pietilän mukaan konstikkaampia, jos on vain yksi viemäri ulos talosta.

– Hankalinta on, jos ei ole mitään mätästä, johon purkuvedet voisi imeyttää. Kaikille kiinteistöille löytyy kuitenkin järjestelmänsä. Jos umpisäiliö ei ole mahdollinen, vedet voidaan johtaa kauas rannasta ja käsitellä siellä. Joskus on tarpeen miettiä vaihtoehtoa vesivessalle.

Tule kuulemaan asiantuntijaa jätevesiasioista

Ranta-asukkaiden jätevesi-ilta pidetään Mikkolan Navetalla to 10.6. klo 18-19.30. Asiantuntijana on jätevesisuunnittelija ja -urakoitsija Heikki Pietilä Insinööritoimisto Heikki Pietilä Oy:stä.

Saat tilaisuudessa tietoa jätevesien käsittelystä erilaisissa olosuhteissa. Lisäksi havainnollistamme, mitä suunnittelu sisältää ja minkälainen urakka jätevesijärjestelmän rakentaminen tai saneeraus on.