Sadevesikaivo on suora putki järveen – hulevesikuormitusta voidaan pienentää kaivosuodattimilla
Ympäristöinsinööri Juha-Pekka Saarelainen kertoi hulevesistä ja niiden käsittelystä Kotiranta kuntoon -kurssilla.
Sadevesikaivot eivät ole roskiksia, vaan suora putki lähijärveen. Onkkaalanraitille heitetyt tupakantumpit päätyvät suoraan Kostianvirran kalojen suihin ja Pakanrannan uimavesiin. Hulevesiä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle, koska niistä kertyvä vesimäärä haittaisi puhdistamon toimintaa.
Hulevesien kuviteltiin olevan puhtaita, mutta viimeisten 15 vuoden aikana silmät ovat avautuneet. Esimerkiksi Lahden Vesijärven Enonselän suurin fosforikuormittaja ei ole maatalous, vaan hulevedet. Pälkäneen taajamat eivät ole yhtä tiiviisti rakennettuja ja asvaltoituja kuin kaupunkikeskustat, mutta Kostiavirrankin fosforista kymmenen prosenttia kertyy hulevesistä.
Hulevesien mukana järveen virtaa järviä rehevöittävää ja sinileviä ruokkivaa fosforiakin haitallisempia aineita: öljyä, metalleja ja syöpää aiheuttavia hiilivety-yhdisteitä.
– Hulevesillä on valtava vaikutus uimarannoille, kaupunkipuroille ja muille lähivesistöille, joiden äärellä ihmiset viettävät eniten aikaa, Juha-Pekka Saarelainen sanoo.
Watec Consulting Oy:n ympäristöinsinööri kertoi hulevesien käsittelystä keskiviikkona Kotiranta kuntoon -kurssilla.
Hulevesisakka on ongelmajätettä
Hulevesien käsittely otetaan huomioon uusien alueiden kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suuri osa kuormituksesta kertyy kuitenkin keskustoista, joihin ei ole mitään keinoa vaatia jälkikäteen hulevesien käsittelyä.
Yli 20 kaupunkia on tarttunut ongelmaan Watec Oy:n kehittämillä kaivosuodattimilla, joista se pokkasi Pelasta Itämeri -palkinnon. Pari kertaa vuodessa tyhjennettävät kaivosuodattimet asennetaan sadevesikaivoihin, joista kertyy runsaasti ravinteita ja haitta-aineita.
– Kuormitus vaihtelee valtavasti eri alueilla. Kuormitus saadaan puolitettua, kun suodatin asennetaan 20 prosenttiin kaivoista, Saarelainen sanoo.
Kaivoista kerättävä hulevesisakka on ongelmajätettä, jota jätevedenpuhdistamot eivät suostu vastaanottamaan.
– Ilman suodattimia se kaikki virtaa suoraan lähivesiin.
Yhdellä kaivosuodattimilla hulevesistä saadaan poistettua vuodessa fosforimäärä, joka vastaa 50 kiloa sinilevää lähimmässä vesistössä.
– Kilossa hulevesisakkaa on gramma fosforia, Saarelainen kertoo.
Pälkäneen ja Kangasalan vesien fosforikuormituksessa näkyy hulevesien vaikutus: fosforikuormitus on voimakasta (punainen väri) muun muassa Kostianvirralla. Laipan järvillä ja useimmilla pikkujärvillä fosforikuormitus on vähäistä (sininen). Kukkialla se on kohtalaista (vihreä), mutta Pälkänevedellä, Mallasvedellä ja Roineella ja Längelmävedellä merkittävää (keltainen).
Jälkiasennettava putkensuuratkaisu
Keskimääräisen kaupungin sadevesijärjestelmä koostuu 10 000 sadevesikaivosta. Mahanpuruja muovista -tutkimushankkeessa yhteen kaivosuodattimeen kertyi keskimäärin 36 tupakantumppia kuukaudessa. Asvaltoiduilta alueilta huuhtoutuvan roskan mukana järviin päätyy myös mikromuovia.
Kun sadevesien mukaan huuhtoma sekalainen coctail kerätään suodattimella talteen, haitta-ainepitoisuudet aistii ilma laboratoriotutkimuksiakin.
– Hulevesisakka haisee kamalalle, Juha-Pekka Saarelainen sanoo.
Rakennettavilla alueilla hulevedet voidaan käsitellä luonnonmukaisesti esimerkiksi kosteikoiden avulla. Valmiiksi rakennetussa ympäristössä sellaisille ei ole tilaa.
Kaivosuodattimet voidaan asentaa jälkikäteen sinne, missä kuormitus on suurin. Sellaisia ovat laajat asvaltoidut alueet, kuten kauppakeskusten parkkipaikat, teollisuusalueet, huoltoasemat, kauppakeskukset, torit ja lumenläjityspaikat. Suodattimilla on puututtu myös autoliikenteen jälkeen merkittävimpään mikromuovilähteeseen, tekonurmikenttiin.
”Putkensuuratkaisu” ei vaadi kalliita kaivutöitä, suunnitelmia tai lupakäsittelyä.
– Suodattimien avulla hulevesien osuus hajakuormituksesta voidaan poistaa välittömästi ja tulokset näkyvät lähivesissä, joiden äärellä ihmiset viettävät eniten aikaa, Saarelainen sanoo.
Tehokkainta on toimia ravinnelähteillä
Järvet rehevöityvät ja tummuvat edelleen, vaikka pistekuormitus on saatu kuriin jätevedenpuhdistamoilla. Metsistä ja pelloilta kertyvään hajakuormitukseen vaikuttaminen on välttämätöntä, mutta hitaampaa.
– Metsien kiertoaika on 60 vuotta, ja siellä käydään koneiden kanssa 20 vuoden välein. Vie vuosikymmeniä, ennen kuin uudet, ravinnekuormitusta pienentävät menetelmät on otettu käyttöön, Juha-Pekka Saarelainen sanoo.
Vesienhoidossa on omaksuttu valuma-aluelähtöinen malli. Tehokkaimpia ovat ravinnelähteillä tehtävät toimet, kuten maaperän kulumisen välttäminen.
Vesistöjä rehevöittävä fosfori on suurelta osin sitoutunut maahiukkasiin. Tummenemista aiheuttava humus sen sijaan on veteen liuennutta eloperäistä ainetta.
– On helpompi estää ravinnekuormitusta kuin puhdistaa vettä.
Maa- ja metsätaloudessa rajalliset resurssit kannattaa kohdistaa sinne, missä vesimäärät ovat pieniä ja ravinne- ja kiintoainepitoisuudet suuria. Kaivosuodattimet toteuttavat samaa periaatetta hulevesien käsittelyssä: ravinteet ja haitta-aineet otetaan kiinni väkevimmistä vesistä ennen kuin ne ovat sekoittuneet suurempaan vesimassaan.
Avaimet käteen -palvelu kunnille
Yleensä kaivosuodattimia asennetaan ensimmäisenä keskustakaivoihin. Tiiviisti rakennetussa keskustassa pinta-alaan suhteutettu kuormitus voi olla kymmenkertainen haja-asutusalueeseen verrattuna.
Hulevesien väkevyyden lisäksi suodattimien kohdentamisessa otetaan huomioon purkuvesistön laatu ja herkkyys. Suodattimia asennetaan kaivoihin, joiden vedet virtaavat uimarannan tuntumaan tai pieneen järveen.
Watec tarjoaa kunnille ja yrityksille palvelua, joka sisältää suodattimien asennuksen, tyhjennyksen ja tulosten raportoinnin. Asennus maksaa noin 400 euroa ja huoltokustannusten optimointia tehdään tällä hetkellä laajoilla kenttätutkimuksilla Lahdessa ja Turusssa.
– Sakka saadaan kuivana talteen. Siitä otettavien näytteiden avulla nähdään, paljonko vedestä on saatu pois ravinteita ja haitta-aineita. Jos niitä ei kerry, suodatin siirretään tuottavampaan paikkaan, Saarelainen kuvaa avaimet käteen -palvelua.
Ruotsissa hulevesille on jo asetettu laatuvaatimuksia. Suomessa edelläkävijöitä ovat usein yritykset. Niiden omien ympäristöohjelmien ansiosta hulevedet käsitellään monesti jo huomattavasti lainsäädäntöä tai kaavavaatimuksia paremmin.