Suomalainen esitteli ravinnesieppareita ja rahoituskanavia
rahatpintaan.fi -sivustolle on koottu tietoa vesienkunnostuksen rahoituksesta.
Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilla tuoreinta kunnostuskohdetta, joka on lähdössä liikkeelle Rautajärven Kantolanlahdella. Siellä herättelijänä toimivat viime talvena otetut vesinäytteet, joiden mukaan lahti kärsii happikadosta ja sisäisestä kuormituksesta.
Suomalainen korosti, ettei johtopäätöksiä lahden tilasta voi tehdä yhden tutkimustuloksen perusteella.
– Silloin pitää olla huolissaan, jos happi käy vähiin myös kesällä.
Myös hyvässä tilassa olevilla järvillä esiintyy ajoittain happivajetta loppukesästä ja -talvesta ennen kuin täyskierto sekoittaa kerrostuneen veden ja tuo pohjalle happea.
– Vuosittainen vaihtelu voi olla suurta.
Hapeton vesi mahdollistaa sisäisen kuormituksen, jolloin pohjaan painuneita ravinteita vapautuu kiertoon. Sisäinen kuormitus on tyypillistä voimakkaasti kerrostuvissa humusjärvissä.
Puu tai ruoko toimii ravinnesiepparina
Marja-Liisa Suomalainen käytti Kantolanlahtea esimerkkinä esitellessään keinoja, joilla järven tilaa voidaan kohentaa. Olennaista on valuma-alueelta kertyvän kuormituksen pienentäminen.
Hän nosti esiin myös ravinnesiepparit.
– Ojaan laitettavien risu- tai järviruokonippujen tai hakesuodattimien pinnoille muodostuu mikrobikasvusto, joka käyttää ravinteita. Myös rautapitoisen hiekan käytöstä fosforin sitomiseen on hyviä kokemuksia Irlannista.
Ravinnesiepparit ehdittiin jo karsia Suvi-hankkeen suunnitelmista, mutta tuoreissa tutkimuksissa niistä on saatu lupaavia tuloksia. Niiden rakentaminen ja hoitaminen tarjoaisi yhteishenkeä tiivistäviä talkookohteita.
– Suodattimet eivät lahoa pinnan alla, mutta ajoittain niitä pitää uusia tukkeutumisen vuoksi.
Suomalainen esitteli myös vesienhoidon rahoituskanavia, joita on koottu rahatpintaan.fi -sivustolle. Rahoituskanavat selvitetään suunnittelun yhteydessä. Maa- ja metsätalouden rahoituskanavien lisäksi joissain kohteissa voidaan hyödyntää esimerkiksi kalataloudellisten tai lintuvesien kunnostushankkeiden rahoitusta.
Suunnitelmaa tarvitaan, kun haetaan rahoitusta kohteen toteutukseen. Suunnittelukustannukset voidaan kattaa 80-prosenttisesti Pirkan Helmi ry:n kautta haettavalla Leader-rahoituksella.
Rakentamiskustannuksista rahoitus on yleensä enintään puolet. Omarahoitusosuutta voi pienentää talkootyöllä. Lisäksi Aito Suvi kannatusyhdistys osallistuu sekä suunnittelun että toteutuksen omarahoitusosuuteen kohteissa, joilla on suuri merkitys ja vaikutus vesien tilaan.