Koulutukset

Suomalainen esitteli ravinnesieppareita ja rahoituskanavia

Rahatpintaan.fi
rahatpintaan.fi -sivustolle on koottu tietoa vesienkunnostuksen rahoituksesta.

Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilla tuoreinta kunnostuskohdetta, joka on lähdössä liikkeelle Rautajärven Kantolanlahdella. Siellä herättelijänä toimivat viime talvena otetut vesinäytteet, joiden mukaan lahti kärsii happikadosta ja sisäisestä kuormituksesta.

Suomalainen korosti, ettei johtopäätöksiä lahden tilasta voi tehdä yhden tutkimustuloksen perusteella.

Rehevästä järvestä ei saa karua, mutta karu järvi muuttuu reheväksi, jos se saa liikaa ravinteita

ravinnelähteet
Järvi saa vetensä ja ravinteensa sitä ympäröivältä valuma-alueelta. Tehokkainta vesiensuojelua on ravinteiden pidättäminen pelloissa ja metsissä. Järviin päätyvien ravinteiden määrää voidaan vähentää peltojen ja metsien suojakaistoilla- ja vyöhykkeillä, kosteikoilla, laskeutusaltailla ja pintavalutuskentillä. Kuvan lähde: vesi.fi/Mika Kautto

Joka toinen torstai-ilta järjestettävän Kotiranta kuntoon -kurssin alkajaisiksi vesienhoidon ylitarkastaja Salla Taskinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi järvien ekosysteemistä ja ihmisen vaikutuksesta vesistöihin.

– Se missä järvi sijaitsee, määrittää, millainen vedenlaatu on ja asettaa reunaehdot sille, millaisia eliöitä järvessä voi elää, Salla Taskinen sanoo.

Kotiranta kuntoon -kurssi kertoo vesienhoidosta ja auttaa alkuun kunnostushankkeita

Laskuojat kuntoon
Kotiranta kuntoon -kurssilla vesienhoidosta ja kunnostushankkeista kertovat alan asiantuntijat.

Parikymmentä ranta-asukasta ja viljelijää opiskeli viime syksynä vesienkunnostusta Suvi-hankkeen ja Valkeakoski-opiston järjestämällä kurssilla. Opettajina toimineet asiantuntijat kehottivat suuntaamaan katseen kotilaituria ja -lahtea kauemmas, sillä järvi on valuma-alueensa näköinen. Kunnostuksessa kannattaa keskittyä peltoihin, metsiin ja soihin, joilta järvi saa vetensä ja ravinteensa.

Vesi-ilta Aitoon laivarannassa: niitä laiturin edestä, älä parturoi rantoja puhtaiksi

Tuomo Kuitunen
Tuomo Kuitunen esitteli isosorsimoa. Vieraslaji on valloittamassa Kankahuvenlahden pohjukan. Oikealla Salla Taskinen.

Keskiviikkoisessa Aitoon vesi-illassa muistutettiin monella suulla, ettei niiton tavoitteena ole rantojen puhtaaksi parturointi, vaan uimista ja veneilyä haittaavan kasvillisuuden poisto. ’

Vesikasvit kuuluvat järveen. Ne tarjoavat muun muassa suojaa monenlaisille levää syöville ötököille, jotka pitävät vettä puhtaana. Kasvit myös käyttävät veteen huuhtoutuneita ravinteita ja sitovat pohjaa. Siksi varsinkin laskuojien suut kannattaa jättää niittämättä.

Vesi-ilta Mikkolan Navetalla: asiaa ravinteista, sinilevästä, kuivakäymälöistä ja vesien omistuksesta

Vesi-ilta
Hikinen vesi-ilta kokosi kolmisenkymmentä kuulijaa Mikkolan Navetalle. Pääosa osanottajista oli kesäasukkaita.

Luopioisten Mikkolan Navetan vesi-illassa maanantaina kerrottiin Pälkäneen vesien tilasta, vesien omistuksesta ja kuivakäymälöistä.

Suvi-hankkeen tiedottaja Tommi Liljedahl esitteli Kukkian ja Pälkäneveden tutkimustuloksia. Pääosa Pälkäneen järvistä on pieniä metsäjärviä, joilla ei ole mitään hätää. Pälkänevesi sen sijaan on rehevöitynyt muutamassa vuosikymmenessä. Kukkialla tutkimustulokset eivät kerro rehevöitymisestä, vaan nuhrautumisesta. Kirkkaan järven näkösyvyys on heikentynyt muutaman vuosikymmenen aikana.

Katso tallenne Suvi-seminaarista

Mika Tolvanen
Suvi-hankkeen alullepanijan ja rahoittajan Luopioisten Säästöpankkisäätiön puheenjohtaja Mika Tolvanen avasi Suvi-seminaarin.

Suvi-seminaarin tallenne on katsottavissa osoitteessa suvi.videokanava.fi

 

Illan ohjelma:

3:00 Avaussanat: Mika Tolvanen, Luopioisten Säästöpankkisäätiön hallituksen puheenjohtaja

9:00 MTK:n vesiensuojelun asiantuntija Airi Kulmala: CAP-luonnoksen vesiensuojelutoimenpiteen ja esimerkkejä vesiensuojelutoimista

Laskuojat kuntoon -kurssi päättyi – opiskelijatyönä tehtävä hankesuunnitelma auttaa liikkeelle Aitoon ja Pitkäjärven vesienkunnostushankkeita

laskeutusallas
Erik Naulapää (vasemmalla) ja Veikko Hoppula seurasivat syksyllä, kun Hannu Siukola tyhjensi kolme vuotta sitten rakennettua Pitkäjärven laskeutusallasta. Nyt Pitkäjärven kunnostusyhdistys suunnittelee kunnostushanketta Kalalähteenojalle.

– Selvitämme vielä, mikä voisi olla kolmas mahdollinen rahoituskanava Leaderin ja ELY:n harkinnanvaraisen avustuksen lisäksi, yhteisöpedagogiopiskelija Tiia Toikkanen sanoo.

Hän laatii yhdessä Liisa Saarisen kanssa hankesuunnitelman, jonka kanssa Aitoon ja Pitkäjärven laskeutusaltaiden tai kosteikkojen suunnitteluun ja rakentamiseen päästään hakemaan rahoitusta.