Suvi-hankkeelle haetaan jatkoa – Pälkäneen malli tekee vesienhoitotoimet helpoiksi maanomistajille

vesiensuojelun tehostamisohjelma
Suvi-vesiensuojeluhankkeen jatkohankkeelle haetaan ympäristöministeriön rahoitusta Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Pälkäneen vesiensuojeluhanke hakee jatkorahoitusta. Vuoden 2023 loppuun saakka jatkuva jatkohanke auttaa liikkeelle paikallisia vesienkunnostushankkeita.

Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämä Suvi-hanke starttasi alkuvuodesta 2021. Säästöpankkisäätiö satsaa vesiensuojeluun, koska puhtailla vesillä on suuri merkitys Pälkäneen elinvoimalle. Järvien tilan heikkeneminen laskisi rantakiinteistöjen arvoa ja toisi paikallisiin palveluihin kesäkuukausina miljoonien eurojen loven.

vesitutkimus
Suvi-vesiensuojeluhanke otti talvella vesinäytteitä Pälkäneveden syvänteistä ja tutkitutti keväällä 14 laskuojaa. Lisäksi Pälkänevedellä ja Kukkialla teetettiin paleolimnologinen tutkimus, joka kertoo järvien tilan pitkäaikaismuutoksesta.

Ensimmäisen vuoden aikana hanke on hankkinut vesinäytteiden, tutkimusten ja asiantuntijoiden avulla tietoa Pälkäneen järvien tilasta ja siinä tapahtuneesta muutoksesta. Tietoa on levitetty netin, somekanavien, tapahtumien ja koulutustilaisuuksien avulla.

Pälkäneelle on luotu vapaaehtoisverkosto, joka edistää vesienhoidon tavoitteita omissa viiteryhmissään. Verkostossa on mukana lähes 150 vapaa-ajan asukasta, rantakiinteistön omistajaa, maanviljelijää ja metsänomistajaa.

Kevään ja kesän aikana hanke järjesti kahdeksan koulutustilaisuutta, joissa tutustuttiin muun muassa laskeutusaltaiden ja kosteikoiden rakentamiseen ja toimintaan, maanparannukseen, metsien vesiensuojeluun, jätevesien käsittelyyn sekä vesikasvillisuuden niittoon ja ruoppaukseen.

koulutus
Suvi-vesiensuojeluhanke järjesti kevään ja kesän aikana kahdeksan koulutustilaisuutta.

Lähes 20 ranta-asukasta ja viljelijää suunnitteli omia kunnostushankkeita Laskuojat kuntoon -kurssilla. Koronatilanteen vuoksi osa koulutuksesta jouduttiin järjestämään etänä, mutta kesällä koulutus- ja esittelytilaisuuksissa pystyttiin kohtaamaan ihmisiä. Nuorten Virta -rinnakkaishankkeeseen palkatut nuoret jalkautuivat pariinkymmeneen tilaisuuteen kertomaan vesien tilasta ja kunnostuksesta. Lisäksi kaikki Pälkäneen 4.–6.-luokkalaiset tutustuivat kotirantaansa nuorten järjestämillä vesistöpajoilla.

vesistöpaja
Kaikki Pälkäneen 4.–6.-luokkalaiset tutustuivat kevään ja syksyn vesistöpajoilla kotivesiensä tilaan.

 

Pälkäneen malli tekee vesienhoitotoimet helpoiksi maanomistajille

Pälkäneellä hajakuormitus on merkittävin vesistöjen tilaan vaikuttava tekijä. Monilla järvillä kuormitus uhkaa järven hyvää ekologista tilaa.

Pälkäne sijaitsee latvavesillä. Järvet saavat vetensä ja ravinteensa omista metsistä, soista ja pelloista. Vesienkunnostuksella pyritään siihen, ettei ravinteita ja kiintoainesta huuhtoutuisi vesiin tai ne ainakin saataisiin kiinni ennen järveä.

Kunnostus edellyttää yhteistyötä rannoilla ja laskuojien varsilla. Toimeen on tartuttu muun muassa Jouttijärvellä, jossa mökkiläiset suunnittelevat yhdessä niittohanketta. Kosteikoita tai laskeutusaltaita suunnitellaan muun muassa Aitoon Myllyojaan ja Pitkäjärvelle.

jouttijärvi
Jouttijärvellä koottiin voimat ja ryhdyttiin suunnittelemaan mökkijärven niittohanketta.

Suvi-hankkeen käynnistysvaiheessa on tunnistettu vesienkunnostustoimia jarruttavia pullonkauloja. Rahoitusta olisi saatavissa monen kanavan kautta, mutta sen hakeminen edellyttää osaamista ja paperitöitä. Monella maanomistajalla olisi halua tarttua toimeen, mutta siitä koituvat kustannukset arveluttavat.

Suvi 2 -jatkohanke vauhdittaa vesiensuojelutoimia Pälkäneen mallilla, joka tarjoaa apua byrokratiaan ja rahoitukseen. Hanke hoitaa suunnittelun sekä rahoituksen haun maanomistajan puolesta. Luopioisten Säästöpankkisäätiö on valmis osallistumaan omarahoitusosuuteen hankkeissa, joilla on suuri merkitys vesien tilalle.

 

Säästöpankkisäätiö edistää pitkäjänteistä vesienhoitotyötä

Vuosikymmenten aikana rehevöityneiden vesien puhdistuminen vaatii aikaa. Luopioisten Säästöpankkisäätiö on sitoutunut edistämään vesienkunnostustoimia pitkäjänteisesti. Vesienhoitotyön jatkumista varmistaa keväällä perustettu AitoSuvi kannatusyhdistys.

Tulevien vuosien vesienkunnostustoimia linjataan talven aikana valmistuvassa vesienhoitosuunnitelmassa. Sen yhteydessä selvitetään vesienkunnostuksen kannalta merkittävimmät alueet ja niille soveltuvat kunnostustoimet. Tarkastelu ohjaa säätiön rahoitusta vaikuttavimpiin kohteisiin.

maan kasvukunto
Kesän koulutustilaisuuksissa tutustuttiin muun muassa maan kuntoon ja sen parannukseen. Muheva ja multava maa pidättää kosteutta ja ravinteita, eivätkä ne huuhtoudu vesiin.

Suvi 2 -hanke pyrkii viestinnän ja koulutuksen avulla siihen, että vesienhoitotoimista tulee luonnollinen osa maankäyttöä. Paikallisille toimijoille järjestetään koulutusta ja kohtaamisia, joissa he tapaavat muita vesienkunnostajia. Kesäksi hanke palkkaa työntekijöitä, jotka esittelevät vesistöasioita ja hanketta toreilla ja tapahtumissa.

Jatkohanke auttaa liikkeelle käynnistysvaiheessa syntyneitä vesienhoitohankkeita, jotka puolestaan innostavat muitakin tarttumaan toimeen. Vuoden 2023 loppuun saakka jatkuvan Suvi 2 -hankkeen painopisteenä on paikallisten valuma-alueiden kunnostussuunnitelmien teko ja toteutus. Tavoitteena on saada liikkeelle ainakin kaksi laajaa osavaluma-alue kunnostusta, lukuisia laskuojien kunnostushankkeita sekä veden virtausta parantavia niittohankkeita.

Suvi-hanke kuuluu vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, joka pyrkii parantamaan Itämeren ja sisävesien tilaa. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin sekä kunnostetaan vesistöjä. Käynnistysvaiheen tavoin myös jatkohankkeelle haetaan ympäristöministeriön rahoitusta ELY-keskuksen kautta. Rahoituspäätöstä odotetaan viimeistään huhtikuussa, jolloin ensimmäinen vaihe päättyy.

Hankkeen hakijana toimii edelleen Luopioisten Säästöpankkisäätiö ja kumppaneina Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) sekä Pälkäneen kunta.

Lisäksi Suvi-hankkeen sidosryhmä- ja asiantuntijaverkoston jäsenet toimivat viestinviejinä ja toteuttavat hankkeen tavoitteita omissa organisaatioissaan. Mukana ovat Säästöpankkisäätiön, kunnan ja KVVY:n lisäksi Aitoon kalastuskunta, metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, MTK:n paikallisyhdistykset ja aluejärjestö, ProAgria Pirkanmaa, paikalliset suojeluyhdistykset ja yrittäjäyhdistykset sekä ELY-keskus.

Pälkäneen malli saattaa levitä myös naapurivesistöihin, sillä Hauhon, Längelmäveden ja Valkeakosken suunnalla seurataan, miten vesienkunnostusta voidaan vauhdittaa hankkeen avulla.