Suvi-hankkeen vuosi aikajanalla

Luopioisten Säästöpankkisäätiö laittoi alulle Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen, jolle haettiin Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta Pirkanmaan ELY:n kautta. Säästöpankkisäätiö tukee alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä. Puhtaat vesistöt ovat Pälkäneen elinvoiman kannalta tärkeitä: ne tuovat alueelle asukkaita, mökkiläisiä ja kauppaeuroja.

Pälkäneen vedet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Vesiensuojeluhankkeen tavoitteena on pysäyttää vesien rehevöityminen esimerkiksi laskuojien varsille rakennettavien kosteikoiden ja laskeutusaltaiden avulla.

Suunnitteluvaiheessa haettiin mallia muista vesiensuojeluhankkeista. Onnistunut vesiensuojelu edellyttää ranta- ja kesäasukkaiden, kalastajien, metsänomistajien ja tuottajien yhteistyötä. Suvi -hankkeen työryhmiin saatiin mukaan kalastus- ja osakaskuntien, suojeluyhdistysten, tuottajajärjestöjen ja yrittäjäyhdistysten edustajia.

Hanketta vetää osa-aikainen hankekoordinaattori. Tehtävään palkattiin pälkäneläinen ympäristöasiantuntija Marja-Liisa Suomalainen. Tiedotusta hoitaa Tommi Liljedahl.
 

Helmikuu 2021: Nettisivut ja nuorten ympäristökasvatushanke

Suvi-vesiensuojeluhankkeen nettisivut avautuivat osoitteessa www.aitosuvi.fi. Sivuille kootaan kaikki tieto hankkeesta. Tietoa jaetaan Aito Suvi -Facebooksivulla osoitteessa facebook.com/vesiensuojeluhanke.

Verkostoituminen käynnistyi, ja mukaan ilmoittautui vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita toimimaan omilla rannoilla ja laskuojilla.

Vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistettiin nuorten ympäristökasvatushanke. Pälkäneläisnuorista koulutetaan vesistölähettiläitä ja koululaisten vesistöpajan ohjaajia, joita palkataan kesäksi paikallisten yrittäjien tuen turvin. Maaliskuuhun 2022 jatkuvan ympäristökasvatushankkeen alullepanijana toimii Luopioisten Yrittäjät ry. Hankkeelle saatiin Leader-rahoitusta Pirkan Helmi ry:n kautta.
 

Maaliskuu 2021: Tutkimukset alkoivat Pälkänevedeltä

Pälkäneen vesistä on otettu vuosikymmenten varrella tuhansia vesinäytteitä. Kaikki tutkimustulokset on tallennettu yhteiseen tietokantaan, joten tulokset ovat käytettävissä Suvi-hankkeen vesienkunnostustoimia suunniteltaessa.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Vesistömallijärjestelmä VEMALAn mukaan suurin kuormituspaine pinta-alayksikköä kohti kohdistuu Mallasveden, Tossanselän, Pälkäneveden ja Jouttesselän alueille. VEMALAn perusteella vaikuttaa siltä, että valumavesien laatua parantamalla voidaan kohentaa Pälkäneen järvien tilaa. Monin paikoin jo pienillä toimilla voidaan päästä hyviin tuloksiin.

Pälkäneen pikkujärvet ovat pääosin hyvässä kunnossa, eikä niihin kohdistu suurta kuormitusta. Suvi-hankkeen vesitutkimukset keskitettiin Pälkänevedelle. Sen tilaa ei ole seurattu yhtä tarkasti kuin Kukkiaa, joka on mukana Freshabit-hankkeessa.

Vesinäytteiden otto aloitettiin maaliskuussa. Talvikerrostuneisuuden loppuvaiheessa otetut näytteet kertovat järven tilasta: jos syvänteistä loppuu happi, niihin vuosikymmenten aikana vajonneet ravinteet lähtevät kiertoon ja syntyy sisäistä kuormitusta.

Huhtikuu 2021: Vesinäytteet kaikilta laskuojilta

Suvi-vesiensuojeluhanke kerää käynnistysvaiheessa lisätietoa Pälkäneen vesien tilasta, jotta kunnostustoimia osattaisiin kohdistaa niille laskuojille, joiden varsilla niistä on eniten hyötyä.

Pälkäneveden laskuojilta otettiin vesinäytteet virtaamahuippujen aikaan, ennen kuin maassa on ravinteita pidättävää kasvipeitettä. Tulosten perusteella nähdään, miltä suunnalta järveä rehevöittävät ainekset kertyvät. Näytteet voitiin ottaa samanaikaisesti kaikista laskuojista Aitoon kalastuskunnan ansiosta: se myönsi vesitutkimuksiin tuhannen euron määrärahan.

Suvi-hanke neuvoo ja auttaa laskuojien kunnostajia lupien, suunnitelmien ja rahoituksen hankinnassa. Ensimmäisenä kosteikkohanke on lähdössä liikkeelle Aitoossa, jossa maanomistajat ovat olleet alusta alkaen hankkeessa mukana.

Huhtikuu 2021: Kosteikkojen rakentamiseen haettiin mallia

Suvi-vesiensuojeluhanke kartoittaa laskuojia, joista päätyy runsaasti ravinteita ja kiintoainesta vesiin. Kosteikkoja tai laskeutusaltaita ryhdytään suunnittelemaan ojiin, joiden varsilta löytyy aiheesta kiinnostuneita maanomistajia sekä joutomaita, joihin rakenteita voitaisiin toteuttaa. Altaat pyritään sijoittamaan niin, että niihin kertyvä kiintoaines on helppo hyödyntää maanparannusaineena pelloilla.

Kartoitustyötä tekee uomastoryhmä, johon asiantuntemusta tuovat MTK:n ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen edustajat. Uomastoryhmä tutustui huhtikuussa kahteen kosteikkohankkeeseen.

Rautajärveläisen Jarmo Oeschin kosteikko rakennetaan syksyllä Kukkian suurimman laskuojan varteen. Viiden pälkäneläis- ja kangasalalaistilan yhteishanke helpotti ja tehosti peltojen viljelyä, puhdisti järveen päätyviä vesiä ja kohensi maisemia.

Toukokuu 2021: Koulutus valmentaa nuoria

Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistynyt nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke palkkaa paikallisten yritysten tuen turvin kesällä 18 nuorta. He toimivat ohjaajina lasten vesistöpajoilla sekä kertovat vesien tilasta ja suojelusta tapahtumissa ja netin välityksellä.

Kesätyöjaksoja edeltää huhti–toukokuussa koulutus, johon haki mukaan 47 nuorta yhteiskoululta ja lukiolta sekä Anna Tapion kuolulta. Koronatilanteen vuoksi koulutus aloitettiin etänä. Kouluttajina toimivat Marja-Liisa Suomalainen (vesiensuojelu), Tommi Liljedahl (viestintä), Elina Heinonen (vesiensuojelu), Otto Blomqvist (lasten ohjaaminen), Juha Kankaristo (livestriimaus), Pyry Vaismaa (videoiden teko) ja Roosa Blom (someviestintä).

Suvi-hanke järjestää verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia, joissa asiantuntijat kertovat Pälkäneen vesien tilasta sekä vesiensuojelutoimista. Vesiensuojeluillat käynnistyivät koronatilanteen vuoksi netissä, kun Janne Pulkan johdolla tutustuttiin laskuojien vesiensuojelumahdollisuuksista.

Hankkeen ensimmäisen vuoden rahoitus varmistui, kun se pääsi mukaan ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan.

Kesäkuu 2021: Tietoiskuja ranta-asukkaille

Suvi-hanke jalkautuu yhdessä nuorten hankkeen kanssa tapahtumiin ja kesätoreille. Torstaina 10.6. teemana on jätevesien käsittely rantakiinteistöillä. Mikolan Navetalla kello 18-19.30 järjestettävän ranta-asukkaiden jätevesi-illan asiantuntijana on toimitusjohtaja Heikki Pietilä Insinööritoimisto Heikki Pietilä Oy:stä.

Haja-asutusalueen jätevesipäästöt rehevöittävät vesistöjä. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa kiinteistönomistajia hoitamaan jätevedet asianmukaisesti. Arvoilta vasta puolella rantakiinteistöistä on asiat lain mukaisesti kunnossa.

Suvi-hanke neuvoo ranta-asukkaita myös mahdollisen niittoilmoituksen teossa. Niittojen ajankohta on elokuussa, mutta ilmoitus ELY-keskukselle on tehtävä vähintään 30 vuorokautta etukäteen.
 

Heinäkuu 2021: Peltojen parannus vähentää valumia

Heinäkuussa Suvi-hanke tutustuttaa paikallisten maanparannusaineiden käyttöön sekä pellon vesitalouden parantamiseen salaojituksella.

Humuspehtoori Oy on pälkäneläinen maanparannusaineiden valmistaja, jonka tuotteet parantavat maaperän rakennetta ja tuottoa. Hyvä salaojitus pitää pellon vesitalouden kunnossa, jolloin kasvit saavat ravinteet parhaiten käyttöönsä, eivätkä ne kulkeudu pintavaluntana vesistöön. Asiantuntijana toimii KVVY Oy:n suunnittelupalvelujen johtaja Janne Pulkka.
 

Elokuu 2021: Vesistötutkimuksia Pälkänevedellä ja Kukkialla

Pälkänevedellä tehdään paleolimnologisia tutkimuksia, joiden avulla saadaan tietoa järven tilan pitkäaikaismuutoksista menneiltä vuosikymmeniltä. Suvi-hanke on tilannut tutkimuksen KVVY Oy:ltä.

Pohjasedimenttiin vajonneet piilevä- ja surviassääskilajien jäänteet säilyvät syvänteissä pitkään. Niitä analysoimalla nähdään, ovatko rehevän veden lajit lisääntyneet. Näytteet voidaan sijoittaa melko tarkasti aikajanalle 35 vuoden takaisen Tŝernobylin ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivisten jäänteiden avulla, joten tulokset kertovat, koska veden laadussa on tapahtunut muutos.

Kukkialla tehdään koekalastus Luonnonvarakeskuksen toimesta sekä kasvillisuuskartoitus ja pohjaeläintutkimus Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta.

Pälkäneen vesistöjen laskuojien varsille aletaan rakentaa ensimmäisiä kosteikkoja ja laskeutusaltaita, jotka pidättävät järveä rehevöittäviä kiintoaineita.
 

Syys-lokakuu 2021: Paikallisten hankkeiden suunnittelu

Monen laskuojan varrella on herännyt kiinnostusta ravinnevalumien vähentämiseen. Jos yhteistyö eri tahojen kanssa sujuu hyvin ja käytännön toimenpiteisiin löytyy valmiutta, syksyn aikana valmistellaan hankesuunnitelmia. Hankkeen hakijatahona voi olla esimerkiksi osakaskunta, ojitusyhteisö tai järven suojeluyhdistys. Hankesuunnittelun tueksi pidetään koulutustilaisuuksia.

Syys-lokakuu on myös Suvi-hankkeen jatkon suunnittelun aikaa.
 

Marraskuu 2021: Rahoitushakemusten teko

Vesienhoidon harkinnanvaraisten avustusten hakuaika on perinteisesti ollut marraskuun lopussa. Myös muita rahoituskanavia on olemassa, erityisesti maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimiin.

Joulukuu 2021: Tulosten kokoaminen vesienhoitosuunnitelmaan

Vuoden aikana ja aiemminkin tehtyjen vesistötutkimusten tulokset kootaan pohjatiedoksi Pälkäneen alueelliseen vesienhoitosuunnitelmaan.
 

Tammikuu 2022: Alueellinen vesienhoitosuunnitelma valmistuu

Pälkäneen alueellinen vesisenhoitosuunnitelma valmistuu käyttöön. Selainpohjainen suunnitelma sisältää ajantasaiset tiedot Pälkäneen vesistöistä sekä tehdyistä ja suunnitelluista kunnostushankkeista.

Helmi-maaliskuu 2022: Pälkäneen vesienhoidon seminaari

Vesienhoidon seminaarissa esitellään Pälkäneen vesistöjen tilaa tehtyjen tutkimusten ja kyselyn pohjalta. Myös paikalliset toimijat ja suunnitellut kunnostushankkeet esittäytyvät.

Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden raportti valmistuu.