Suvi-seminaarin paneelikeskustelu korosti yhteistyön merkitystä vesienhoidossa

Suvi-seminaarin esitelmöitsijät korostivat, että vesiensuojelu etenee vain yhteistyöllä. Illan päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa rahoittajan, viljelijöiden, vesienomistajan ja ranta-asukkaiden edustajat totesivat, että Pälkäneellä yhteistyön rakentamisessa on päästy hyvään vauhtiin.

Vesiensuojelun asiantuntija Salla Taskinen ELY-keskuksesta uskoi, että vesiensuojeluun on jatkossakin saatavissa rahoitusta, sillä se nähdään valtakunnan tasolla tärkeäksi. Hänellä on kovat odotukset Pälkäneen mallia kohtaan.

– Olen kehunut sitä muillekin hanketoimijoille. Pälkäneellä on löydetty isoimmat pullonkaulat, jotka estävät vesistöhankkeiden etenemisen.

Pälkäneen malli tarjoaa vesienkunnostajalle apua hankebyrokratiassa ja rahoituksessa.

– Isännät pelkäävät byrokratiaa. Nyt sitä ei tarvitse miettiä yksin, vaan tarjolla on asiantuntija-apua, Kukkian ensimmäisen kosteikon syksyllä Rautajärvelle rakentanut Jarmo Oesch sanoi.

Pälkäneveden ja Kukkian rannoilta löytyi 25 kohdetta, joissa maanomistajat ovat kiinnostuneita kunnostustoimista. Suvi-hankkeen tueksi perustettu kannatusyhdistys voi osallistua niiden kustannuksiin Luopioisten Säästöpankkisäätiön avustuksen ansiosta.

Jarmo Oesch kiitti Suvi-hanketta maanomistajalähtöisestä ja kannustavasta asenteesta.

– Kaikki maanomistajat ja ranta-asukkaat ovat vastuussa vesistön tilasta. Nuorena viljelijänä haluan tehdä osani, Suvi-hankkeessa tuottajajärjestöä edustava Oesch sanoo.

Jouttijärvellä aktivoiduttiin

Suvi-hanke on teettänyt Pälkänevedellä ja Kukkialla tutkimuksia, selvityksiä ja mallinnuksia, joiden perusteella tiedetään, mitä ravinnekuormituksen pienentämiseksi pitää tehdä ja missä. Hankkeen rahkeet eivät riitä siihen, että se kantaisi vetovastuuta kaikilla Pälkäneen lähes sadalla järvellä. Pienemmät järvet tulevat mukaan, kun niiden rannoilla aktivoidutaan.

Pitkäjärvellä kunnostusyhdistys on tehnyt töitä järven hyväksi toistakymmentä vuotta. Viime kesänä toimeen tartuttiin Aitoon ja Luopioisten välissä sijaitsevalla Jouttijärvellä.

– Kokoonnuimme Suvi-hankkeen edustajien kanssa pohtimaan, mitä järven hyväksi voidaan tehdä, Jouttijärven kesäasukas Kimmo Ruusuvuori kertoi.

Syksyllä jouttijärveläiset osallistuivat Suvi-hankkeen järjestämälle kurssille, jossa opiskeltiin järven ekosysteemiä sekä ja kunnostushankkeiden suunnittelua sekä rahoitusta. Kevättalvella järveltä otettiin vesinäytteet, jotka antavat lisätietoa sen tilasta, sillä vanhoja tutkimustuloksia on vain muutama vuosikymmenten varrelta.

– Työ alkaa tiedon keräämisellä, Ruusuvuori sanoi.

Jouttijärvi on pitkä ja kapea järvi, jonka valuma-alue on pieni. Varsinaisia laskuojia ei ole, joten ranta-asutuksella on tavallista suurempi vaikutus järven tilaan.

– Järvi on ilmeisesti lähdepohjainen. Lapsuuden muistikuvissa vesi oli kirkkaampaa ja järvellä oli hiekkarantoja. Nyt ne ovat hautautuneet parinkymmenen sentin syvyyteen.

Joidenkin ranta-asukkaiden mielestä Jouttijärven tila on parantunut kymmenen vuoden aikana. Ruusuvuoren haaveena on, että vesi kirkastuisi ja hiekkarannat paljastuisivat humuksen alta.

Ensimmäisiä kunnostustoimia on vesikasvillisuuden niitto laitureiden kohdalta, jotta rannoilta pääsee veteen.

– Järven toisessa päässä vesikasvillisuus ei haittaa, sillä siellä ei ole kesäasutusta, Ruusuvuori sanoi.

Suvi-seminaarissa puhunut KVVY:n tutkija Kirsi Kuoppamäki muistutti, että vesikasvillisuus kirkastaa vettä ja vähentää leväongelmaa. Siksi tavoitteena ei pidä olla rantojen parturointi puhtaaksi.

Kalastuskunta ja -alue tukevat työtä

Vesialueiden omistajana paneeliin kutsuttu Thomas Penttilä joutui jättämään tilaisuuden sairastumisen vuoksi väliin, joten paneelia vetänyt Tommi Liljedahl toimi hänen tuuraajanaan.

Aitoon kalastuskunnan puheenjohtajaksi ryhdyttyään Penttilä halusi kiinnittää huomiota vesien laatuun. Kunnostustoimiin perehdyttyään hän huomasi, etteivät yhdistyksen rahkeet riitä. Siksi Penttilä lähti innolla mukaan, kun Säästöpankkisäätiö laittoi liikkeelle kaivatun hankkeen, joka otti hoitaakseen laajan kokonaisuuden.

Nyt Penttilä pyrkii siihen, että myös kalastusalueet ja keskusjärjestö satsaisivat entistä enemmän vesienhoitoon. Kalastuskunnat ja kalastusalue ovat osallistuneet muun muassa Suvi-hankkeen tutkimusten rahoitukseen.

• Katso videotallenne Suvi-seminaarista. Paneelikeskustelu alkaa kohdasta 2:30:30.