Syksyn rahoitushaku käynnissä – kurssilla kuultiin vesienhoidon rahoituksesta
Kukka Kujala kannustaa seuraamaan rahatpintaan.fi -sivustoa. Sinne on koottu tietoa vesienkunnostukseen saatavasta rahoituksesta, hanke-esimerkkejä ja vinkkejä omarahoitusosuuden keräämiseen.
Vesienhoitoon on haettavissa ELY-keskuksen rahoitusta marraskuun loppuun saakka. Sen avulla parannetaan vesien tilaa ja vesiluonnon monimuotoisuutta.
Rahoitus kohdistetaan ennen kaikkea valuma-alueella tehtäviin toimiin.
– Resurssit ovat pienenemässä. Niittohankkeille ja muille järvessä tehtäville toimille tuskin riittää rahoitusta, Kukka Kujala Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo.
Vesienhoidon asiantuntija esitteli vesienhoidon rahoitusta Kotiranta kuntoon -kurssilla.
Viljelijöillä oma rahoituskanavansa
Suuri osa vesienkunnostushankkeista toteutetaan ELY-keskuksen rahoituksella. Se saa varat ja kriteerit maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriöiltä. Hakijoilta toivotaan valuma-aluelähtöistä yhteistyötä ja toisiaan tukevien hankkeiden järjestelmällistä toteuttamista.
Avustettavien hankkeiden on oltava yleishyödyllisiä, joiden tuloksista hyötyy mahdollisimman suuri joukko. Avustus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Yleensä hakijana toimii yhdistys.
– Avustuksia ei hirveästi makseta yksityishenkilöille, sillä hakija on vastuussa mahdollisista haitoista, Kukka Kujala sanoo.
Viljelijöiden vesienhoitotoimiin on oma rahoituskanavansa. Ei-tuotannollisten investointien tuki ei ole prosentti- vaan pinta-alaperusteinen. Sen haku päättyy vuosittain kesäkuussa.
Myös ei-tuotannollisella investointituella voi toteuttaa esimerkiksi kosteikoita ja kaksitasouomia.
Talkootyö pienentää omarahoitusosuutta
Avustusta voi hakea sekä kunnostukseen että sen suunnitteluun tai esiselvitykseen. Sitä voi käyttää esimerkiksi lupamaksuihin, ojitusyhteisön järjestäytymiskuluihin, vaikutusten seurantaan ja viestintään. Kustannusten on oltava kohtuulliset saavutettaviin hyötyihin nähden.
Vesienhoidon harkinnanvarainen valtionavustus on yleensä 50-prosenttinen. Laaja-alaisissa hankkeissa tukiprosentti voi olla suurempi.
Omarahoitusosuutta voi pienentää talkootyöllä.
– Se voi olla perinteistä lapiotyötä, mutta myös työnjohtoa, maastokatselmuksia, maanomistajasuostumuksien keräämistä, suunnittelua ja viestintää; kaikkea sellaista hankkeelle tarpeellista työtä, joka ilman talkoolaisia hankittaisiin ostopalveluna, Kukka Kujala sanoo.
Talkootyö nostaa kokonaiskustannuksia, joiden perusteella avustus lasketaan.
Omarahoitusosuutta varten voi hakea myös ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi vesienhoitoa tukevilta säätiöiltä ja yrityksiltä.
– Vinkkejä omarahoitusosuuden keräämiseen löytyy osoitteesta rahatpintaan.fi. Sivustolle on koottu myös hanke-esimerkkejä, ohjeita ja ajantasainen rahoituskalenteri, josta näkee, mitä avustuksia on parhaillaan haettavissa.
Suunnitteluun voi hakea Leader-rahoitusta
Vesienkunnostuksen suunnitteluun ja toteutukseen voi hakea ELY:n sijaan myös Leader-rahoitusta. Pälkäneellä sen kautta on saatu 80-prosenttinen rahoitus suunnitteluhankkeille.
– Pirkan Helmeen kannattaa olla ajoissa yhteydessä, sillä sieltä saa neuvoa rahoitushakuun, Kukka Kujala sanoo.
Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laaditaan parhaillaan selvitystä Längelmäveden alueen vesiehoitoverkostosta. Vastaavia verkostoja on luotu eteläiselle ja lounaiselle Pirkanmaalle ja Ikaalisten reitille.
– Verkostoon kootaan vesienhoidosta kiinnostuneita kansalaisia ja asiantuntijoita. Tarkoituksena on jakaa ja jalkauttaa tietoa ja auttaa hyviä hankkeita liikkeelle, Kukka Kujala kertoo.
Verkostoselvitystä tekevän Anna Tuovisen tavoittaa osoitteesta anna [dot] tuovinen [at] ely-keskus [dot] fi (anna[dot]tuovinen[at]ely-keskus[dot]fi).