Tukinuitto

Tukinuittoa Piehingissä 1930-luvulla.
Tukinuittoa Piehingissä 1930-luvulla.

Tukinuitto Suomessa

Suomessa tukinuitto on edelleen vähäisissä määrissä käytössä oleva halpa tapa kuljettaa puuta. Uitossa puutavaraa kuljetetaan nipuista kootuista lautoissa vesiteitse. Tukkien uittaminen alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä metsäteollisuuden kasvun myötä. 1900-luvulla uitto yleistyi ja oli merkittävä kuljetusmuoto.Pälkäneellä kattavat vesireitit ovat mahdollistaneet puutavaran massakuljetukset, jotka ovat kehittäneet elinkeinoelämää. Nykyään tukinuitto ei ole Suomessa yleisin puun kuljetustapa, mutta kuljetustavoista ympäristöystävällisin.

Nippu-uitto

Nippu-uitossa saman mittaiset puut on kerätty kasaksi eli nippuun. Nippuja on useampia ja ne on yhdistetty isommaksi tukkilautaksi. Tukkilauttaa veti ennen vanhaa esim. höyrymoottorilla varustettu hinaaja. Tukit kelluvat sillä niiden ominaispaino on pienempi kuin veden.

Joki- ja purouitto 

Järvien lisäksi puita kuljetettiin myös puroja ja jokia pitkin siirryttäessä järveltä toiselle. 

Toisen maailmansodan jälkeen loppunutta purouittoa ohjasivat suurimmalta osalta tukkipojat. Useimmiten puroissa puut kulkivat virran mukana, mutta purot ovat usein mutkikkaita ja vaikeakulkuisia, jonka takia tukkipojat varmistivat puiden sujuvan kulun pitkin puroa.

Nykyään jo lopetettu jokiuitto oli haastavaa, ja siihen käytettiin uittolaitteita, jotka vaativat säännöllistä huolenpitoa. Jokiuittoa varten ympäri Suomea rakennettiinkin uittorännejä, jotka helpottivat tukkien siirtämistä joissa järvelle.              

Tukinuiton vaikutukset luontoon ja vesistöihin

Vaikutukset luontoon ja vesistöihin ovat maltillisemmat kuin esimerkiksi autokuljetuksissa. Esimerkiksi polttoainepäästöt ja energiankulutus ovat huomattavasti pienempiä tukinuitossa kuin maantiekuljetuksessa. Tukinuitto ei vaadi isoja ylläpitotoimenpiteitä ja investointeja. 

Uiton haittavaikutuksia ovat esimerkiksi roskat, melu ja vedenlaatumuutokset tukkien pudotuslaitureiden läheisyydessä. Lisäksi lautoista karanneet puut ja uppotukit saattavat aiheuttaa vaaraa ja vahinkoja muille vesistön käyttäjille.

Muut puun kuljetustavat

Tukinuiton ympäristöystävällisyydestä huolimatta, nykyisin yleisin tapa puun kuljetukseen on autolla. Puiden kuljetus autolla kuormittaa luontoa huomattavasti enemmän kuin uitto, hiilidioksidiekvivalentti päästöt ovat uitossa jopa 65% vähäisempiä.

Muita yleisiä puutavaran kuljetukseen käytettyjä keinoja on esim. rautatiekuljetus, vaikka sekään ei voisi korvata autokuljetusta. Päälle 50 milj. kuutiometriä suomalaista raakapuuta kuljetetaan vuosittain autolla, rautatiellä ja vesiteitse, yli 80% tästä puusta kulkee autolla.

Autokuljetuksen lisääntyminen on mahdollisesti johtunut sen helppoudesta ja vaivattomuudesta verrattuna muihin kuljetusmuotoihin, ja siitä että autolla kuljetus on myös nopeampaa. 

 

Lähteet: