Uusien kunnostuskohteiden suunnittelu käynnistyi Haltianselällä ja Rautajärvellä
Juha Siekkinen (vasemmalla) suunnittelee Joonas Keräsen, Simo Järvensivun ja Raine Sumioisen kanssa, miten vesi saataisiin pellolta Sirinojan varrella Rautajärvellä.
Huhtikuun puolivälissä ojien pinnat ovat kääntyneet laskuun, mutta tälle pellolle noussut vesi ei houkuttele kokeilemaan, riittääkö saappaan varsi. Pienen matkan päässä pinta loiskahtaa. Oliko se sammakko vai hauki, joka hakee pellolta kutupaikkaa?
Tänä keväänä säästyttiin ennätystulvilta, mutta vie silti aikaa ennen kuin pellot kuivuvat kylvökuntoon. Vesi huuhtoo pelloista mukanaan arvokkaita ravinteita. Ne kasvattavat sadon sijaan vesikasvillisuutta ojan suulla ja rehevöittävät järveä.
Peltojen kuivatusongelmat näkyvät ojavesistä ja lahdelta otetuissa vesinäytteissä. Ravinteita on reilusti enemmän kuin selkävesillä. Tämä ilmentää valuma-alueen merkitystä alapuolisten järvien rehevöitymiskehityksessä.
Aito Suvi ry teettää kunnostussuunnitelmia kohteisiin, joista ravinteita on mitattu eniten. Yleensä se johtuu pellon kuivatusongelmasta.
Huhtikuun puolivälissä suunnittelu käynnistettiin Soukkionpohjanojalla ja Säynäjärvestä alkunsa saavalla Myllyojalla, jotka molemmat laskevat Haltianselälle. Alkajaisiksi kempeleläisen Kosteikkomaailman Juha Siekkinen tutustui kohteisiin ja kuuli maanomistajien toiveita. Lisäksi suunnittelija kiersi Rautajärven Sirinojalla, jossa työ käynnistettiin jo talvella.
Maastokäynnit ajoitettiin kevään tulva-aikaan, jolloin vettä on runsaasti liikkeellä ja ravinnehuuhtoumat suurimpia. Veden valtaamilla pelloilla oli helppo nähdä yhteinen tavoite: kun vesi saadaan pois pelloilta, viljely helpottuu ja järveä rehevöittävä ravinnekuormitus pienenee.
Juha Siekkinen, Thomas Penttilä, Jani Körhämö ja Ilkka Heinonen tutkivat, voitaisiinko umpeenkasvava Haltianselän Heikkilänlahti kunnostaa lintu- ja monimuotoisuuskohteena.
Suunnitteilla kahdeksan kohdetta
Aito Suvi ry teetti viime vuonna kunnostussuunnitelmat 12 Kukkian ja Pälkäneveden kohteelle. Niistä puolet etenee toteutukseen tänä ja ensi vuonna.
Yhdistys saa suunnitteluun Leader-avustusta. Eteläisen Pirkanmaan Leader-toimintaryhmä Pirkan Helmi palkitsi viimevuotisen suunnitteluhankkeen vuoden parhaana yleishyödyllisenä hankkeena. Palkintoperusteissa nostettiin esiin muun muassa maanomistajalähtöinen toimintamalli.
Monin paikoin vesienhoito ei etene, koska maanomistajia ei saada mukaan. Pälkäneellä on päästy siihen, että kunnostus käynnistyy maanomistajien aloitteesta.
Tänä vuonna Aito Suvi teettää suunnitelmat kahdeksan kohteen kunnostuksesta. Suunnitelmia toteutetaan tulevina vuosina, kun yhdistys saa hankittua kunnostustoimille rahoituksen.
Juha Siekkinen on laatinut useita valuma-alueselvityksiä sekä suunnitellut ja työmaaohjannut lukuisia vesiensuojelurakenteita muun muassa Suomen riistakeskukselle, Metsähallitukselle, ELY-keskuksille, kunnille, kaupungeille ja vesiensuojeluyhdistyksille.
Myös Haltianselän kohteissa ja Rautajärven Sirinojalla katse suunnataan valuma-alueelle, josta oja kerää vetensä ja ravinteensa.
Kempeleläinen Juha Siekkinen on kokenut suunnittelija. Hän suunnittelee tänä vuonna kolme kunnostuskohdetta, joilla hillitään Haltianselän ja Rautajärven rehevöitymistä.
Vedet pois pelloilta ja ravinteet talteen
Säynäjärven ja Haltianselän välissä vesi tulvii kolmessa paikassa pelloille. Alkumatkalla syyt löytyvät ojasta. Peltotien siltarumpu padottaa vesiä heinäladon seinustalle ja saa sivu-uoman tulvimaan. Hieman alempana vesi nousee pellolle, koska kosken niskaan on päässyt vierähtämään virtausta pidättäviä kivenlohkareita.
Juha Siekkinen miettii maanomistajien kanssa, riittääkö siltarummun korjaaminen, kivenmurikoiden poistaminen ja ojauoman kunnostaminen vai pitäisikö osa ojasta muuttaa kaksitasouomaksi. Se lisäisi ojan tilavuutta ja auttaisi peltojen kuivumista sekä pidättelisi ravinteita.
Haltiantien alitettuaan oja tulvii rantapellolle, jonka viljelystä on jouduttu luopumaan. Siihen suunnittelija ehdottaa kosteikkoa, jossa vedet viivähtäisivät ja ravinteet laskeutuisivat. Kosteikon rakentamisen yhteydessä voitaisiin parantaa ympäröiviä peltoja: kaivumailla kohotettaisiin viljelyyn jäävän pellon pintaa ja parannettaisiin kuivatustilannetta.
Ojan kunnostuksen ja kosteikon avulla saadaan pienennettyä ravinnekuormitusta Heikkilänlahdella, joka on kasvamassa umpeen. Rehevöitymisen pysäyttämiseksi matalan lahden vesi pitäisi saada vaihtumaan paremmin. Siitä hyötyisivät myös vesilinnut, ja siksi Siekkinen selvittää, voitaisiinko kaislikkoon kaivaa avovesiuoma, joka lisäisi esimerkiksi vesilinnuille sopivia avovesialueita ja edistäisi muutenkin monimuotoisuutta.
Jani Körhämö (vasemmalla), Juha Siekkinen ja Thomas Penttilä tutkivat, miten vesiä ja ravinteita voitaisiin pidätellä Haltiantien varren kosteikossa.
Kosteikkoja joutomaalle
Soukkionpohjaan laskevassa ojassa vesi ei juuri liiku huhtikuun puolivälissä, sillä sen pinta on samalla korkeudella kuin Haltianselkä. Ojan mukanaan kuljettamat ravinteet saadaan tehokkaimmin talteen alkulähteillä. Siksi Juha Siekkinen kiinnostuu Soukkiontien varteen jo aiemmin kaivetusta rutamontusta. Sitä laajentamalla ja muotoilemalla saataisiin kosteikko. Osa ojan vesistä voitaisiin kierrättää perustettavan kosteikon kautta ja ottaa samalla talteen kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita.
Paikka toiselle kosteikolle löytyy ojan alajuoksulta Haltiantien varresta, jossa vesi peittää alavaa peltoa. Jos siihen rakennettaisiin kosteikko, kaivumailla saataisiin muut pellot kuntoon, kun kosteikon kaivumailla parannettaisiin viereisen peltoalueen kuivatustilannetta.
Juha Soukkio (oikealla) esittelee Juha Siekkiselle, miten hän hoitaa pajukkoa, joka kerää ravinteita ojavedestä.
Seuraavana päivänä suunnittelukierros jatkuu Rautajärvelle Sirinojan varteen. Se tuo vesiä Laipan korvista Kilpijärven ja Mutaskulman kautta Myllyjokeen, joka on Kukkian suurin laskuoja.
Sirinojan ongelmat periytyvät alkulähteiltä. Metsässä virtaava vesi huuhtoo mukanaan hienoa maa-ainesta, joka tukkii alempia ojia ja saa veden tulvimaan pelloille.
Siekkinen kaivaa kameran esiin. Maanomistajat ovat säilyttäneet muutaman sadan metrin osuuden ojanvartta koskemattomana. Loivassa rinteessä ojavedet ja niiden mukanaan kuljettamat maa-ainekset levittäytyvät kuusikkoon, joka toimii pintavalutuskentän tapaan. Se on paras keino hillitä ravinnekuormitusta. Kevään tulvakaudella vesi leviää matalasta ojasta kuusikkoon, mutta pian tulvan jälkeen vesi virtaa vain ojassa, metsäkaistale alkaa kuivua ja on taas kasvukunnossa ennen kuin varsinainen kasvukausi alkaa.
Ojan mukanaan kuljettama hieno maa-aines jää kuusikkoon, jonka varrella ojaa ei ole kunnostettu.
Mirja ja Antero Rantanen ovat säästäneet Sirinojan alkulähteillä muutaman sadan metrin osuuden koskemattomana. Siitä on muodostunut monimuotoinen luontokohde, joka toimii pintavalutuskentän tapaan: tulva-aikaan vesi levittäytyy kuusikkoon, joka käyttää ravinteet kasvuun. Thomas Penttilä, Markku Kouhia ja Raine Sumioinen ihastelevat aluetta.
Pienen koskiosuuden jälkeen virtaus hidastuu pellon laidassa. Siinä olisi sopiva paikka pienelle kosteikolle, joka pidättelisi vesiä ja ravinteita. Kaivumaille löytyy vierestä hyvä paikka: jos sivu-uoma putkitettaisiin, peltolohkot saataisiin yhdistettyä helpommin viljeltäväksi.
Pohjantien alapuolella oja kulkee sen verran syvällä, ettei se pääse nousemaan pelloille. Peltoaukealle voitaisiin rakentaa kaksitasouomaa.
Sirinojan ongelmat kärjistyvät, kun se laskee Mutaskulman pelloille. Ojan mukanaan tuoma maa-aines tukkii ojaa ja saa veden tulvimaan pellolle. Viljelijän kaivama laskeutusallas on vuoden aikana täyttynyt niin, että se olisi taas tyhjennettävä.
Juha Siekkinen miettii, miten allasta voisi laajentaa ja muotoilla helppohoitoisemmaksi. Kaksitasouman avulla vähennettäisiin peltojen vettymistä. Pellon alapuolella sijaitsevasta Pahajärvestä voitaisiin muotoilla kosteikko, jonka kautta vedet ohjattaisiin. Lisäksi tutkitaan Mutaskulmantien siltaa, joka padottaa vesiä jo nyt. Vaarana on, että tilanne pahenee, sillä silta on rapistumassa.
Maanomistajat johdattelevat suunnittelijan Myllyjoen padolle. Sen yläpuolella oleva allas kaipaisi kunnostusta, sillä se on täyttynyt Sirinojan ja pääoman mukanaan tuomista aineksista.
Juha Siekkinen laatii havaintojensa ja maanomistajien toiveiden perusteella suunnitelmaluonnokset, joita esitellään maanomistajille kesällä. Lopulliset suunnitelmat valmistuvat syksyllä. Niiden avulla päästään hakemaan rahoitusta kunnostukseen.
Juha Siekkinen, Thomas Penttilä, Jussi Rulja ja Juha Soukkio löysivät ojan varresta sopivan paikan kosteikolle.