Vesiensuojelu on ilmastoteko
Ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista ja järvien samentumista.
Ilmastonmuutos rehevöittää ja samentaa järviä. Toisaalta tuhansien järvien maassa vesiensuojelu voi olla tehokkain keino torjua ilmastonmuutosta.
Lämpötila Suomessa on noussut yli kaksi astetta esiteollisista ajoista. Vesien kevätkierto on aikaistunut ja syyskierto myöhästynyt. Jää peittää järviä aiempaa lyhemmän ajan. Ilmastonmuutoksen vuoksi veden happipitoisuus laskee, levät lisääntyvät ja veden kerrostuminen häiriintyy.
Sateen rytmi, määrä ja olomuoto ovat muuttuneet. Talvisateet saadaan entistä useammin vetenä kasvipeitteettömään ja routaiseen maahan. Sateet huuhtovat entistä enemmän ravinteita mukanaan ja vedet purkautuvat tulvien järviin.
Pohjoisissa oloissa vesiensuojelu voi olla tärkein keino ilmastonmuutoksen torjunnassa. Järvien pohjassa on valtavasti orgaanista ainesta. Järvet ovat Suomen kolmanneksi merkittävin hiilivarasto. Lämpeneminen ja hapen puute voi kuitenkin muuttaa ne merkittäväksi metaanilähteeksi, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Jos veden lämpötila nousee ja happipitoisuus laskee, järvien pohjaan sitoutunut hiili purkautuu hiilidioksidin lisäksi myös metaanina. Se on kymmeniä kertoja hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu. Otollisissa oloissa metaania muodostuu kiihtyvällä tahdilla, ja sen vaikutus ilmastolle olisi niin valtava, että muut ilmastotoimet ovat sen rinnalla puuhastelua.
Veden lämpöön ei voida paikallisesti vaikuttaa, mutta happipitoisuuteen voidaan. Olennaista on, että vesiin päätyy mahdollisimman vähän orgaanista ainetta.
- Lisätietoa ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksesta: Ilmasto-opas