Vesiensuojeluhankkeet esittäytyivät Rautajärvellä – järven ongelmat hoidetaan valuma-alueella

jukka ruuhijärvi
Tutkija Jukka Ruuhijärvi Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että Kukkian kalakannankin kannalta tärkeintä on vähentää järveen päätyvien ravinteiden määrää. Lisäksi järvi hyötyisi särkikalojen pyynnistä.

Kukkia on mukana Suomen suurimmassa sisävesien suojelu- ja kunnostushankkeessa Freshabit Life:ssa. Seitsemän vuoden ja 20 miljoonan euron hanke keskittyy sisävesien tilan ja monimuotoisuuden parantamiseen erityisesti Natura 2000 -alueilla.

Kukkian merkittävin Freshabit-hanke on Rautajärvelle rakennettava kosteikko. Sen avulla vähennetään Rautajärven kautta Natura-järveen päätyvien ravinteiden ja kiintoaineiden määrää.

Valuma-alue ratkaisee. Järven ongelmat hoidetaan valuma-alueella, Freshabit-hankeen projektipäällikkö Viliina Evokari Metsähallituksesta sanoo.

Kukkia saa pääosan vedestään kahdesta suunnasta. Kuohijärvi on kirkasvetinen ja karu, mutta Rautajärven fosforipitoisuudet ovat kaksinkertaiset Kukkian veteen verrattuna.

Maanomistaja Jarmo Oesch esitteli Rautajärven kosteikon rakennustöitä viime viikolla järjestetyssä mediatilaisuudessa. Kun hanke valmistuu, suuri osa laskuojan vedestä virtaa kosteikon kautta. Ravinteita ja kiintoainesta saadaan talteen kosteikon yhteyteen tehtävästä laskeutusaltaasta.

Samalla ennallistetaan vanha, mutkitteleva lasku-uoma. Tulva-aikaan vedet pääsevät edelleen virtaamaan 1950-luvulla rakennetun suoristetun uoman kautta.

Rautajärven kosteikoin lisäksi Kukkian laskuojien varsille rakennetaan loppuvuoden aikana kolme laskeutusallasta. Freshabit-hankkeen varoin kunnostettiin myös Karvialahden lintutorni Luopioisissa. Kukkian ja Tykölänjärven kunnostushankkeista vastaa Vanajavesikeskus.

 

Rautajärven kosteikko
Kosteikko vähentää Rautajärven kautta Kukkiaan päätyvien ravinteiden ja kiintoaineiden määrää.

Kalaston muutos kertoo Kukkian rehevöitymisestä

Freshabit-hankkeen ja Natura-statuksen ansiosta Kukkian tilasta on runsaasti tutkimustietoa. Tulosten mukaan kirkasvetisellä ja karulla järvellä on havaittavissa rehevöitymistä. Selkävesien ravinnepitoisuudet ovat vielä alhaisia, mutta matalien lahtien umpeenkasvu sekä linnuston ja kalaston muutokset kertovat, että järveen päätyy liikaa ravinteita. Kukkian veden nuhraantuminen näkyy pitkän aikavälin havaintosarjoissa. Kun vesi tummuu, vesikasveille ei enää riitä valoa niin syvällä kuin aiemmin.

Tutkija Jukka Ruuhijärvi Luonnonvarakeskuksesta esitteli Kukkian viimekesäisten koekalastusten tuloksia. Saalista kertyi puolitoista kertaa enemmän kuin edellisissä tutkimuksissa. Kasvaneiden saalismäärien vuoksi kalaston ekologinen tila laski tyydyttävästä välttävään. Myös pohjaeläinten tila on ainoastaan tyydyttävä.

Kasvaneet saalismäärät kertovat rehevöitymisestä. Sekä järven että sen kalakannan kannalta tärkeimmät toimet tehdään valuma-alueella: kun ravinteet pysyvät metsissä, soilla ja pelloissa, ne eivät rehevöitä järveä.

Ruuhijärvi sanoo, että Kukkia hyötyisi myös särkikalojen kalastuksesta.

Suuri osa kalastosta on muuta kuin kuhaa, ahventa ja muikkua, joita järvestä kalastetaan. Särjen pyynti parantaisi kalaston rakennetta.

Särjestä jalostetaan nykyisin haluttuja tuotteita, ja Kukkiankin rehevistä kutulahdista voisi pyytää esimerkiksi rysällä särkeä.

Kuuden vuoden välein tehtävän koekalastuksen avulla seurataan järven ekologista tilaa. Jukka Ruuhijärvi sanoo, että kalaston kriteerit ovat Kukkian kannalta turhankin tiukat, sillä se on eteläisempi, matalampi ja rikkonaisempi kuin vastaavat kirkasvetiset ja karut järvet.

Saalismäärien kasvun lisäksi myös pikkulahnojen runsastuminen kertoo Kukkian rehevöitymisestä. Sen sijaan särkikalojen osuus ei ole kasvanut, vaan entistä suurempi osa kaloista on ahvenkaloja.

Kukkiassa on madetta ja muikkua, joten tilanne ei ole niin huono. Myös petokalojen osuus on kasvussa. Niitä saisi olla kolmasosa, jotta pikkukalat päätyisivät petojen ravinnoksi, Ruuhijärvi sanoo.

 

Rautajärven kosteikko
Jarmo Oesch esitteli Rautajärven kosteikon rakennustyömaata Freshabit-hankkeen ja medioiden edustajille viime viikolla. Kuva: Kirsi Oesch.

Puhtailla vesillä on suuri arvo Pälkäneelle

Suvi-vesiensuojeluhankkeen käynnistysvaiheessa on keskitytty Pälkäneveteen, koska siitä ei ole tutkimustietoa yhtä paljon kuin Kukkiasta. Lisäksi järven rannalla on runsaasti kesäasutusta, joten sen merkitys Pälkäneen elinvoimalle on suuri. Hellekesä tarjosi tästä varoittavan esimerkin. Juhannuksen alla laajat sinilevälautat karkottivat mökkiläiset järven länsirannoilta. Jos levä olisi jokakesäinen riesa, alueen palvelut kärsisivät miljoonamenetyksistä ja rantakiinteistöjen arvo laskisi.

Suvi-vesiensuojeluhanke tuo esiin puhtaiden vesien arvoa Pälkäneelle. Hyväkuntoisten vesien vaaliminen on paljon helpompaa ja halvempaa kuin rehevöityneiden järvien kunnostaminen.

Vesiensuojelussa avainasemassa ovat maanomistajat. He ovat ymmärtäneet yhteisen intressin: sekä järvi että maanomistaja hyötyy, kun arvokkaat ravinteet pysyvät metsissä ja pelloilla kasvien käytössä.

Maanomistajien vastaanotto ei ole ollut pelkästään myönteinen, vaan suorastaan innostunut, Thomas Penttilä sanoo.

Aitoon kalastuskunnan puheenjohtajan oli helppo lähteä mukaan Suvi-hankkeeseen.

Vesien äärellä on monta toimijaa, ja olen kaivannut jo pitkään hanketta, joka kokoaisi voimat.

 

Jouttijärvellä tartuttiin toimeen

Jotkut isännät ovat kertoneet olevansa valmiita tekemään kunnostushankkeita laskuojien varsilla, kun vain tietäisivät mitä pitäisi tehdä. Tiedon lisäksi toimeen tarttumista jarruttaa tilojen näköalattomuus: kun tuotteiden hinnat laskevat ja tuotantokustannukset nousevat, rahaa ei riitä kuin välttämättömiin investointeihin. Kunnostustoimia vauhdittaisi, jos maanomistajille voitaisiin tarjota apua myös rahoitushakemusten laatimiseen ja omarahoitusosuuden keräämiseen. Tähän pyritään Suvi-hankkeen jatkohankkeessa.

Suvi-hanke on lisännyt tietoisuutta järvien tilasta sekä tarvittavista kunnostustoimista. Esimerkiksi Jouttijärvellä ollaan tarttumassa toimeen. Mökkiläiset kokoontuivat kesällä suunnittelemaan niittotalkoita. Muutama heistä lähti mukaan Laskuojat kuntoon -kurssille, jossa suunnitellaan kunnostushankkeita ja laaditaan niille rahoitushakemus.

 

250 pälkäneläislasta pääsi vesistöpajalle

Suvi-hankkeen rinnalle syntynyt Nuorten Virta -hanke toi nuoria mukaan vesiensuojelutyöhön. Hankkeen avulla palkattiin yläkoululaisia ja lukiolaisia, jotka järjestivät alakoululaisille vesistöpajoja. Kaikki 10–13-vuotiaat pälkäneläiset pääsivät tutkimaan kotirantaa ja pohtimaan, mikä vesien tilaan vaikuttaa.

Lisäksi nuoret jalkautuivat kesätapahtumiin kertomaan vesien tilasta ja suojelusta.

Tietoisuuden lisääntymisen havaitsi kesän aikana. Alkukesästä tultiin ihmettelemään, mikä hanke tämä on, loppukesästä kysymään neuvoa oman rannan ongelmiin, Suvi-hankkeen viestinnästä vastaava Tommi Liljedahl kertoo.

Monen silmät avautuivat esittelypisteellä: kunta, ELY-keskus tai vesiensuojeluhanke ei tule puhdistamaan kotirantaa tai kunnostamaan laskuojaa, mutta ne tarjoavat apua, kun rannoilla tartutaan toimeen.

Järvien vedet ja ravinteet tulevat omista metsistä, soista ja pelloista. Vaikka järveen päätyvien ravinteiden määrää saataisiin vähennettyä kunnostustoimilla, tulokset nähdään vasta vuosien jälkeen.

Jos järvi on rehevöitynyt vuosikymmenten aikana, tilanteen korjaantuminenkin vie pitkään. Vesiensuojeluhankkeen avulla työ voidaan saada alkuun, mutta muutos edellyttää sitä, että lapsista kasvatetaan meitä viisaampia, Liljedahl perustelee nuorten ympäristökasvatushankkeen merkitystä.

Kesän ajaksi helpottaneet koronarajoitukset mahdollistivat koulutus- ja esittelytilaisuuksien järjestämisen Pälkäneellä. Freshabit-hanke sen sijaan hyödynsi netin mahdollisuuksia: Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin Vesimerkillistä -podcast esittelee miten jokainen voi vaikuttaa lähivesien tilaan.

Kunnostustoimien ja ympäristökasvatuksen lisäksi Freshabit-hanke on luonut vesiensuojeluun pysyviä menetelmiä, esimerkiksi mallinnustyökalun metsänhoidon avuksi. Se esittää kartoilla herkimmät alueet, jotka pitäisi jättää metsänkäsittelyn ulkopuolelle, jotta kiintoaineet ja ravinteet eivät huuhtoutuisi vesistöihin. Purojen tilasta laadittu mallinnus puolestaan auttaa kohdentamaan kunnostustoimia.

Tagit