Yhteisymmärrys syntyy kohtaamalla – kunnostus etenee, kun siitä on kaikille hyötyä

Thomas Penttilä
Thomas Penttila sanoo, että keskustelut maanomistajien, ranta-asukkaiden ja osakaskuntien kanssa ovat tarjonneet paljon uutta tietoa. Samalla kirkastuu yhteinen intressi, sillä vesien hoidosta on hyötyä kaikille.

Kalastuskunnan hallintoon ei ole kovin helppo löytää vapaaehtoisia. Aitoon kalastuskunnassa turvauduttiin sukupolvenvaihdokseen, kun vuosikymmeniä vesialueita hallinnoineet aktiivit siirtyivät yksi toisensa jälkeen eläkepäiville.

– Lupauduin jatkajaksi sillä ehdolla, että kalakannan hoidon ja kalastuksen hallinnon lisäksi painopisteeksi otetaan myös vesiensuojelu, Thomas Penttilä kertoo.

Hänen kunnianhimoisena tavoitteenaan oli käynnistää vesien tilaa parantavia kunnostustoimia.

– Tiesin, että kunnostushankkeet on suunniteltava huolella, etteivät ne olisi turhia tai suorastaan haitallisia. Ryhdyin selvittämään, millaisia asiantuntijoita hankkeissa tarvitaan. Aika pian tajusin, miten valtava sidosryhmäjoukko on.

Penttilä ehti jo nostaa kädet pystyyn. Sitten soitti Marja-Liisa Suomalainen ja pyysi mukaan Suvi-hankkeeseen, joka oli tarttumassa mahdottomalta tuntuneeseen urakkaan.

– Sanoin, että juuri tätä on odotettu.

 

Yhteinen intressi kirkastuu kuuntelemalla

Thomas Penttilä on nostanut vesienhoidon paitsi Aitoon kalastuskunnan, myös Pirkanmaan kalatalouskeskuksen asialistoille. Suvi-hankkeessa hänestä on tullut tärkeä yhdyshenkilö maanomistajien suuntaan.

Vesienhoito edellyttää erilaisten intressien yhteensovittamista. Vesialueen omistajaa kiinnostaa kalatalous, viljelijää maan kasvukunto ja mökkiläistä virkistyskäyttö. Toimet etenevät, kun niistä koituu hyötyä kaikille.

– Puhtaat vedet ovat kaikille tärkeitä. Viljelijäkin haluaa, että kalliit lannoitteet päätyvät jyvinä laariin, eivätkä karkaa ravinteina vesiin, Penttilä sanoo.

Yhteinen intressi kirkastuu kuuntelemalla, millaisia toiveita viljelijällä ja mökkiläisellä on maiden tai rannan suhteen.

– Väärin ymmärtämisen riski pienenee, kun ihmiset kohtaa kasvotusten. Monesti ensimmäinen vesiensuojelutoimi on kahvin keitto, Kotiranta kuntoon -kurssilla sidosryhmätyöstä kertonut Penttilä sanoo.

 

Loimijoen malli
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vetämässä Loimijoen kunnostushankkeessa luotiin toimintamalli, jossa koordinaattori sovittaa yhteen maanomistajien ja vesistön tarpeita.

 

Esimerkki innostaa muitakin

Samasta asiasta voidaan käyttää eri sanoja. Kun pyritään pitämään ravinteet ja maa-aines pellolla, asiantuntija puhuu vesien ravinnekuormituksen vähentämisestä. Viljelijä sen sijaan tarkastelee asiaa peltojen kuvakulmasta. Kyse on maan rakenteen, kasvukunnon ja vesienhallinnan parantamisesta.

– On tärkeää löytää yhteiset sanat, monissa vesienhoito- ja neuvontahankkeissa mukana ollut KVVY:n hankevastaava Hanna Arola sanoo.

Esimerkiksi kaksitasouoma saatetaan tuntea myös tulvatasanteena. Kumpikaan termi ei välttämättä aukene ennen kuin näkee sellaisen luonnossa tai kuulee kokemuksia joltain, jonka maille sellainen on rakennettu.

Arola korostaa Penttilän tapaan kohtaamisen ja esimerkin merkitystä.

– Positiiviset kokemukset rohkaisevat muitakin. Onnistumisten lisäksi kannattaa kertoa myös siitä, mikä ei mennyt aivan putkeen ja varsinkin siitä, miten se korjattiin.

Thomas Penttilä
Thomas Penttilä tutkii, paljonko Halisevanojassa on vettä.

Kylän jätevedet pilasivat kotirannan

 

Thomas Penttilä kastettiin vesiensuojeluun kotirannassa, johon Aitoon halki virtaava Myllyoja laskee.

– Se on aikanaan ollut Aitoon likaviemäri, jonka kautta Jouttesselkään laskettiin ensin puhdistamattomat, sitten puhdistetut likavedet.

Kylän teollistumisen vuoksi jätevesissä oli myös raskasmetalleja ja kemikaaleja. Niitä huuhdottiin ojaan turkismuokkaamolta ja 1960-luvulta alkaen kangaspainolta.

– Painovärejä sekoitettiin reilusti ja ylijäämä kaadettiin viemäriin. Myllyojaa pitkin väriaineet virtasivat Tevunlahdelle, Penttilä kertoo.

1970-luvun puolivälissä kotilahdessa lillui paksu, värikäs siirappi.

– Siihen tökätty keppi jäi pystyyn ja kaatui hitaasti.

45 vuotta sitten ylijäämävärien kaataminen viemäriin kiellettiin. Kangaspaino velvoitettiin rakentamaan puhdistamo ja puhdistamaan lahti.

– Värimönjä pumpattiin rantalepikkoon.

Lahden puhdistuminen vei kuitenkin parikymmentä vuotta.

– Olin lähes nelikymppinen, kun kävin ensimmäisen kerran kotirannassa uimassa.

Kylän ja sen tehtaiden pistekuormitus ei enää rasita Myllyojaa, sillä nykyisin jätevedet johdetaan Pälkäneelle Tommolan puhdistamolle. Nyt Penttilän maille ojan suulle suunnitellaan kosteikkoa, joka pienentäisi monesta lähteestä kertyvää hajakuormitusta.