Viiden tilan yhteishanke paransi peltoja ja puhdisti vesiä

– Tässä oli ennen terävä pellonkulma. Se oli hankala paikka etenkin kylvökoneen kanssa. Viime vuonna oli hieno kylvää, kun ei tarvinnut enää taiteilla ojan rinteessä, Tuomas Känsälä ja Pasi Mattila esittelevät pellon notkelmaa.

Peltotöitä hankaloittanut valtaoja virtaa nyt maan alla putkessa, jonka yli voi huristella huoletta isoilla koneilla.

Kun putkiojaa alettiin suunnitella, saman pöydän äärelle pyydettiin myös naapurilohkoja viljelevät isännät. Pellonparannusprojekti laajeni mallikohteeksi, josta hyötyvät peltojen lisäksi myös vedet ja maisemat.

Samalla kertaa putkitettiin myös naapuripellon oja. Kumpuilevan viljelysmaan poikki virtaa vettä kosteasta metsästä. Valtaoja kunnostettiin niin, että alavat pellot kuivuivat. Laiduntavalle lihakarjalle kaivettiin metsän laitaan allas, joka kerää talteen juomavettä. Sen ansiosta eläimet eivät enää polje ojia umpeen.

Umpeen kasvaneeseen ryteikköön rakennettiin pieni kosteikko, jossa vesi seisahtaa ennen kuin se lorisee kivisen kolukon läpi kohti järveä. Kiintoaines laskeutuu puolentoista metrin syvyisen altaan pohjalle. Sieltä ravinteikas liete kaivetaan muutaman vuoden välein ja palautetaan pellolle.

– Tässä oli ennen läpinäkemätön vitikko, Janne Pulkka esittelee idyllistä lammikkoa.

Salaojakeskuksessa aiemmin toiminut KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelupalvelujen johtaja oli mukana suunnittelemassa pellonkunnostushanketta ja sen rahoituskanavia. Vajaan 25 000 euron hankkeesta alle puolet jäi tilojen kontolle, sillä Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera maksoi ojien osuudesta 40 prosenttia. Vesien tilaa parantavan altaan kustannukset menivät kokonaan Makeran piikkiin.

– Enää altaalle ei saisi sataprosenttista rahoitusta, vaan korkeintaan 50 prosenttia ELY-keskuksen kautta, Pulkka sanoo.

Peltojen kunnostus on ympäristöteko

Suvi-vesiensuojeluhankkeen tavoitteena on, että Pälkäneen järviin laskevien ojien varsille rakentuisi kosteikkoja ja laskeutusaltaita, jotta vesien rehevöityminen pysähtyisi.

Hanke kartoittaa laskuojia, joista päätyy runsaasti ravinteita ja kiintoainesta vesiin. Rakenteita ryhdytään suunnittelemaan ojiin, joiden varsilta löytyy aiheesta kiinnostuneita maanomistajia sekä joutomaita, joihin kosteikkoja ja laskeutusaltaita voitaisiin rakentaa. Laskeutusaltaat pyritään sijoittamaan niin, että niihin kertyvä kiintoaines on helppo hyödyntää maanparannusaineena pelloilla.

Kartoitustyötä tekee uomastoryhmä, johon asiantuntemusta tuovat MTK:n ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen edustajat. Uomastoryhmä tutustui vapun alla viiden tilan kimppahankkeeseen, jossa yhdistyvät esimerkillisesti monen osapuolen hyödyt.

– Tässä on kilometrin matkalla tehty oikeastaan kaikki, millä voidaan edistää sekä peltojen että vesien tilaa, Janne Pulkka sanoo.

Pellot kasvavat paremmin ja päästävät vähemmän ravinteita vesiin, kun eroosio ja pintavalunta saatiin kuriin.

– Kun kosteus saatiin pois, kasvit käyttävät ravinteet tehokkaammin, eivätkä ne karkaa vesiin, Pasi Mattila sanoo.

Tilojen yhteishankkeeseen saatiin mukaan myös peltojen laidalla asuva naapuri, jonka pihapiiriin kosteikko rakennettiin. Janne Pulkka uskoo, että hanke nosti peltojen arvon lisäksi myös naapurikiinteistön arvoa, kun läpipääsemätön ryteikkö muuttui lehtomaiseksi lammikoksi, johon vesi virtaa koivikon keskellä kivien lomassa.

Yhteishankkeelle suunnittella jatkoa

Kunnostettujen ojien varrella kasvaa viljaa ja nurmea monen tilan tarpeisiin. Riku-Sippo Uotila viljelee rehua broilereille. Pasi Mattila ja Tuomas Känsälä tuottavat apetta Aapismaidon lypsylehmille. Rekolan tilan luomupeltojen sato päätyy lihakarjan suihin.

– Meillä on hyvä porukka, hankkeen alulle laittanut Pasi Mattila kiittelee yhteistyötä.

Peltojen ja vesien tilaa parantavalle kimppahankkeelle suunnitellaan jo jatkoa. Kirvussa olisi sähkölinjan alla kosteaa joutomaata, johon voisi rakentaa laskeutusaltaan. Se puhdistaisi Varalan soilta Kirvunlinnan kautta laskevia vesiä ennen kuin ne päätyvät Pälkäneveteen.