Elävän elämän esimerkit auttavat alkuun kunnostustoimissa
Ensimmäinen vesienhoitotoimi on kahvinkeitto. Terttu Salmela kokosi Rautajärven Kantolanlahden ranta-asukkaat kahvipöydän ääreen pohtimaan, mitä järven hyväksi voitaisiin tehdä.
– Parasta ovat olleet elävän elämän esimerkit, toistui useammassakin palautteessa, kun syksyn ajan jatkunut Kotiranta kuntoon -kurssi päättyi torstaina.
Tuoreimman tapausesimerkin tarjosi Terttu Salmela, joka kertoi kurssin päätösillassa Rautajärven Kantolanlahden kunnostushankkeesta. Kukkian koilliskulmalla havahduttiin, kun viimetalviset vesinäytteet paljastivat, että lahti kärsii happipulasta ja sisäisestä kuormituksesta.
– Juttelin muutaman ranta-asukkaan kanssa. Tajusin, etten ehdi keskustella kaikkea kaikkien kanssa, joten kirjoitin kirjeen ja ehdotin, että pohtisimme yhdessä asiantuntijoiden kanssa, mitä järvelle voi tehdä.
Salmela souteli jakamassa kirjettä sekä Ranta-asukkaan käsikirjaa.
– Lähetys poiki hyvää palautetta ja yhteydenottoja. Vähitellen kertyi yhteystietoja myös sellaisille ranta-asukkaille, joita en tuntenut. Useimmat halusivat ilman muuta olla mukana.
Salmela jakoi tietoa tapaamisesta myös kylän Facebook-ryhmään. Lopulta koululle kokoontui suuri osa ranta-asukkaista.
Käynnistystilaisuudessa Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen kertoi järven tilanteesta.
– Se auttoi ymmärtämään, mistä kaikesta järven kunto koostuu ja mistä ravinteita tulee, Salmela sanoo.
Kantolanlahti on umpiperä, jonka vesi vaihtuu umpeenkasvavan salmen kautta liian hitaasti. Salmen ruoppauksen lisäksi päätettiin teettää suunnitelma siitä, miten ravinnekuormitusta voidaan vähentää.
– Kaikki olivat sitä mieltä, että kannattaa kartoittaa järven kokonaistilanne.
Suomalainen laati arvion suunnittelukustannuksista, joista valtaosan kattaa Leader-rahoitus. Omarahoitusosuutta pienentää Aito Suvi kannatusyhdistyksen tuki.
– Lisäksi selvisi, että moni niittää kasvillisuutta jo nykyisin sekä kesä- että talviaikaan. Se auttaa asiaa, kun kasvillisuus ei jää järveen mätänemään.
Käynnistystilaisuuden jälkeen Salmelalle on kertynyt lisää yhteystietoja, ja nyt mukana ovat lähes kaikki ranta-asukkaat.
Päällimmäinen huoli usein vesikasvillisuus
Rautajärven malli tarjosi kurssilaisille esimerkin siitä, miten omallakin järvellä voi käynnistää kunnostustoimet. Ensimmäisiä toimia ja avainhenkilöitä pohdittiin pienryhmissä.
Kesäasukasosanottajat vakuuttivat, että mökkiläisiltä löytyy talkoohenkeä ja rahoitusta kunnostustoimiin. Kurssilaiset keksivät myös uusia keinoja, joilla ranta-asukkaita saadaan mukaan.
Monella rannalla päällimmäinen huoli on vesikasvillisuuden lisääntyminen. Aitoossa kaivattaisiin laajoja niittotalkoita, koska vieraslaji isosorsimo uhkaa levittäytyä Häyläojan suulta Kankahuvenlahdelle.
Marja-Liisa Suomalainen esitteli tuoreita tutkimustietoja ravinnesieppareista, joiden avulla ojavesistä saadaan talteen kiintoainesta ja ravinteita. Ojiin asetettavien puu- tai ruokonippujen ja hakebioreaktoreiden pintaan muodostuu aktiivinen mikrobikasvusto, joka käyttää ravinteita.
– Lisäksi on kokeiltu rautapitoista hiekkaa, joka sitoo tehokkaasti fosforia.
Suvi-hankkeen tarkoituksena on hankkia lisätietoa ravinnesieppareista ensi kesäksi. Niiden rakentaminen tarjoaa talkookohteita, joissa pääsee osallistumaan omin käsin vesien kunnostukseen.
Tommi Liljedahl kertoi kurssilaisille Aito Suvi kannatusyhdistyksestä, joka hankkii varoja kunnostustoimiin. Yhdistys takaa pitkäjänteisen vesienhoidon jatkuvuuden myös Suvi-hankkeen päätyttyä.
Sekä Suvi-hanke että kannatusyhdistys ovat saaneet rahoitusta Luopioisten Säästöpankkisäätiöltä. Vesienhoito on säätiön kärkihanke, koska puhtailla vesillä on suuri merkitys Pälkäneen elinvoimalle. Kesäasukkaat tuovat Pälkäneelle 16 miljoonaa euroa vuodessa.