Vesistöpajat

– On se suojärven vettä kirkkaampaa, nelosluokkalaiset arvelevat Pakanrannan laiturilla, kun yksi oppilaista ottaa vesinäytteen.

Sitä verrataan humuksen tummentamaan veteen ja Pinteleen näytteeseen. Niiden rinnalla Pakanrannan vesi näyttää juotavan puhtaalta.

”Vesi on kirkasta ja näkösyvyys noin kolme metriä”, nelosluokkalaiset kirjaavat havaintonsa vihkoon.

Pälkäneen 3.–5.-luokkalaiset pääsevät viimeisillä kouluviikoilla tutkimaan kotirantojaan Suvi-hankkeen vesistöpajoilla. Rannan tehtävärasteilla mitataan muun muassa veden näkösyvyyttä, lämpötilaa ja happamuutta, otetaan vesinäytteitä sekä tutkitaan ja tunnistetaan vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja.

Vesistöpajat herättelevät kiinnostusta kotirannan kunnosta, vesien tilasta ja eliöstöstä. Käytössä on ammattilaisten työkaluja: pinnan alle kurkistetaan vesikiikareilla ja näkösyvyyttä määritetään mittalevyllä.

Pälkäneen koululaisten vesistöpajat päättyivät perjantaina. Vesistöpajoilla koululaiset pääsivät tutkimaan kotirantojensa vesiä: ottamaan vesinäytteitä sekä mittaamaan näkösyvyyttä, veden lämpötilaa ja happamuutta. Lisäksi tutkittiin ja tunnistettiin vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja. Havaintojen perusteella pääteltiin, onko järvi karu vai rehevä.

Näkösyvyydeksi on mitattu 2,2 metriä. Vesi on havaittu värittömäksi ja kirkkaaksi. Kasvillisuutta ja pohjaeläimiä löytyi vain vähän.

– Mallasvesi on karu ja kirkas järvi, Kostian koulun nelosluokkalaiset päättelevät.

Keskellä kylää sijaitseva Pakanranta on kaikille tuttu. Vesistöpajalla kotirantaa tutkitaan tarkemmin: kurkistetaan pinnan alle vesikiikareilla ja otetaan ammattilaisten työkaluilla vesinäytteitä. Tehtävärasteilla tunnistetaan myös vedestä ja rannasta löytyviä ötököitä ja kasveja.

– Mikä tämä on, vadin äärelle kumartuneet tutkivat vedessä uivaa ötökkää.

Se on tarttunut mukaan, kun vesistöpajan osanottajat ovat kauhoneet näytteen rannan kaislikosta.

Otukselle ei heti löydy nimeä, mutta vadissa käyvä vilinä paljastaa, että vedestä löytyy monenlaista elämää.