Kevättulva söi kanjoneita peltoihin, järvien pinnat nousevat vielä reilusti
Runsaslumista talvea seurannut myöhäinen kevät synnytti rajut kevättulvat, jotka tekevät vahinkoja pelloilla ja mahdollisesti myös järvien rannoilla.
Lumet ovat sulaneet nopeasti ja niiden vesi purkautuu lyhyessä ajassa. Kun maa on vielä roudassa, vesi ei pääse imeytymään maahan. Myös salaojat ja putkiojat voivat olla jäässä, joten vesi virtaa sulassa pintakerroksessa. Esimerkiksi Epaalassa pelloille syntyi kanjoneita, kun vesi vei notkelmien maat mukanaan.
Maa-ainesten ja ravinteiden huuhtoutumista vesiin pyritään vähentämään peltojen talviaikaisella kasvipeitteellä. Epaalassa sänkipelto ja sen juuret eivät kuitenkaan pidätelleet eroosiota.
Vuolaat virrat vievät peltomaata myös laskuojien varsilla. Muun muassa Rautajärvellä suunnitellaan ojapenkkojen kiveämistä. Myös järvet hyötyvät, kun maat ja niiden ravinteet saadaan pysymään pelloilla.
Kevään tulvavahingot olisivat vielä rajumpia, jos vesisateet olisivat sulattaneet lumet. Ennusteen mukaan poutainen sää jatkuu vielä vapun jälkeenkin. Auringonpaiste ja tuuli haihduttavat vettä, eikä kaikki päädy jo ennestään tulviviin ojiin ja järviin. Myös yöpakkaset hidastavat kevään etenemistä ja pintojen nousua.
Kukkialla tulvavaroitusta on lievennetty neliasteisen varoitusjärjestelmän alimpaan luokkaan. Pinnan nousu alkaa jo hidastua. Vesi kohoaa vielä noin 15 senttimetriä ja tulvahuippu saavutetaan reilun kahden viikon kuluttua. Sen ennustetaan jäävän kymmenkunta senttimetriä 27 vuoden takaisesta ennätyskorkeudesta.
Längelmävedellä, Mallasvedellä ja Pälkänevedellä tulvasta ennustetaan Kukkiaa pahempaa. Voimassa on kakkosluokan varoitus. Järvien pinnat nousevat reilun kolmen viikon aikana vielä 20–30 senttimetriä. Helatorstaiviikolla ollaan lähellä ennätyskorkeutta, joka on mitattu kesäkuun alussa 1988.