Kukkian tilaa seurataan aktiivisesti

Salla Taskinen
Vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen on Pirkanmaan ELY-keskuksen edustaja Suvi-hankkeen ohjausryhmässä.

Kukkia on Pälkäneen järvistä kaikkien tarkimmin tutkittu ja jatkuvan seurannan kohteena. Se kuuluu Natura 2000 -verkostoon harvinaisena hiekkamaiden niukkaravinteisena ja -mineraalisena vesistönä. Kukkia on valtakunnallisesti edustava luontokohde.

Kukkian vesikasvillisuus on Pohjois-Euroopassa omaa luokkaansa. Lajistoon kuuluvat muun muassa raani ja ormio, harvinaiset kirkkaiden vesien kasvit. Ormiota ei Suomessa esiinny muualla kuin Kukkian seudulla.

Järven ekologinen tila on arvioitu hyväksi vuonna 2019. Tähän vaikuttavat kolme eri osa-aluetta, tärkeimpänä biologiset tekijät, lisäksi veden laatu sekä hydromorfologiset tekijät. Jälkimmäisellä kuvataan ihmisen vesimuodostumaan tekemiä muutoksia. Ekologisen tilan arviointi tehdään kuuden vuoden välein.

Kukkian kasviplanktonia on tutkittu säännöllisesti 1990-luvun puolivälistä, pohjaeläimiä vuodesta 2008 ja kasvillisuutta vuodesta 2009. Koekalastus on tehty vuonna 2014.

– Kukkialla ei ole havaittu suuria muutoksia eikä sitä näin ollen pidetä riskivesistönä. Minkään biologisen osatekijän tilaluokassa ei ole havaittu selvää muutosta huonompaan suuntaan vuosien saatossa, vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoo.

Lievää rehevöitymistä ilmentäviä muutoksia on kuitenkin havaittavissa. Joissakin syvänteissä on vähähappisuutta ja särkikaloja on paljon. Särkikalojen harventamiseen Taskinen antaa vinkin ranta-asukkaille.

– Katiskalla voisi pyydystää kalaa ja kompostoida särkikalat.

Pirkanmaalla, kuten muuallakin Suomessa seurataan suurten ja keskikokoisten järvien tilaa osana vesienhoitoa. Päätavoitteena on havainnoida pitkäaikaisia muutoksia sekä ihmistoiminnan vaikutusta.

– Pitkillä aikasarjoilla seurataan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia, Taskinen sanoo.

 

Kukkian ekologisen tilan luokittelun osatekijät 

Kukkian tila

Kukkian vesinäytteet

Tagit