Latvavesillä järvien tila on omissa käsissä
Pälkäneen vedet virtaavat kohti Poria. Muun muassa Turku ottaa juomavetensä Kokemäenjoesta.
Pohjanlahteen laskevan Kokemäenjoen yksi haara saa alkunsa Pälkäneeltä. Längelmäveden ja Hauhon reittien vedet yhtyvät Mallasvedellä, josta ne jatkavat Valkeakosken kautta kohti Poria.
Latvavesillä järvien tila on pitkälti omissa käsissä: vesi kertyy järviylängöltä ja virtaa kohti isoja järviä. Pälkäneellä on vähän soita, ja siksi vedet ovat luonnostaan kirkkaita.
Reilut 50 vuotta sitten seudulla ei voitu kehuskella kirkkailla vesillä. Esimerkiksi aitoolaiset näkivät Myllyojan vedestä, minkä värisiä kankaita kylän kangaspainoilla värjättiin. Teollisuuden jätevedet virtasivat puhdistamattomina Pälkäneveteen. Kun laskuojan suulla Tepunlahdella heitti kepin järveen, se jäi pystyyn pintaa peittävään mönjään.
Vesiensuojelun ensivaiheessa pistekuormitus saatiin kuriin jätevedenpuhdistamoiden avulla. Harvaan asutulla seudulla viemäri ei kuitenkaan ulotu joka kolkkaan, vaan monen talon ja mökin jätevedet päätyvät omiin saostus- ja umpikaivoihin. 2000-luvun suuri ponnistus on ollut haja-asutuksen jätevesien käsittely niin, etteivät ne kuormita vesistöjä. Myös maa- ja metsätaloudessa on käytössä monia ravinnevalumia pidättäviä toimenpiteitä.
Pälkäneen vesiensuojeluhanke jatkaa työtä puhtaiden vesien puolesta. Suvi-hanke keskittyy hajakuormitukseen, joka kertyy lukemattomista laskuojista. Hanke auttaa eri tahoja yhteistyöhön ja vähentämään laskuojien tuomaa kuormitusta. Järviin päätyvää orgaanista ainesta voidaan vähentää, kun ojavedet seisahtuvat laskeutusaltaissa tai kosteikoissa. Altaiden pohjalle laskeutunut humus kerätään talteen ja kosteikkokasvillisuus käyttää ravinteet, eivätkä ne päädy järveen.
Pälkäneen vesien kirkastumisesta hyötyy koko alapuolinen vesistö ja lopulta myös Itämeri.