Maatalousyhtymä Kukkopoikien pelloille valmistuu jo kolmas kosteikko
Kolme vuotta sitten valmistunut Lahnajärven kosteikko vähentää Sahalahden Kirkkojärveen päätyvää ravinnekuormitusta. Se toteutettiin lintukosteikoita rakentavan Sotka-hankkeen avulla. Kuva: Tero Salmela
Pakkalan suunnasta kohti Sappeen Kyläjärveä virtaavassa Honkaojassa ei ole juurikaan laskua Urkonjärven alapuolella. Hitaan virtauksen vuoksi ojaan kertyy ylempää huuhtoutuvaa hienoainesta. Tulva-aikaan vesi nousee paikoin pelloille, ja viljely on käynyt vaikeaksi.
Humaliston peltoja pitkään viljellyt Juho Urkko ehdotti maanomistaja Vesa Humalistolle, että ojien kunnostuksen sijaan märän ja vettyvän alueen voisi muuttaa kosteikoksi. Sen kaivumailla saataisiin alavat pelto-osuudet viljeltävään kuntoon.
Urkko pallotteli ideaa ELY-keskuksen kanssa ja laati tarvittavat suunnitelmat.
– Vesa sattuu olemaan arkkitehti, ja hän piirteli leikkaukset ja muut yksityiskohdat.
Suunnitelman avulla pääsi hakemaan ei-tuotannollisten investointien tukea kosteikon toteutukseen.
Kaksitasouomaa kaivettaessa esiin tulivat edellissukupolvien rakentamat salaojat, joista huolimatta pelto ei pysynyt kuivana. – Miksi taistella luontoa vastaan? Antaa veden nousta siihen, mihin se tahtoo. Kosteikon avulla saadaan ympäröivät pellot kuntoon ja elinympäristöjä monenlaisille lajeille, Vesa Humalisto sanoo.
Routa helpottaa kaivutöitä
Urkonjärven yläpuolinen valuma-alue on laaja, sillä oja kerää vedet 410 hehtaarin alueelta. Mitoitusohjeiden mukaan kosteikosta olisi pitänyt tehdä yli neljän hehtaarin kokoinen. Sellainen haukkaisi veden vaivaamien peltojen lisäksi myös hyvää viljelymaata. Niinpä tukea haettiin pienemmälle, luonnon monimuotoisuutta edistävälle kosteikolle, joka tarjoaa elinympäristön erilaisille linnuille ja muille eläimille ja hyönteisille.
Tukipäätöksen jälkeen odotettiin pakkasia ja routaa, jotta märät pellot kantaisivat koneet. Lauha ja sateinen alkutalvi ei vaikuttanut kovin lupaavalta, mutta vuodenvaihteen jälkeen pakkaset kovettivat maaperän kantavaksi.
Teemu Vesa aloitti työt tammikuun puolivälissä, ja valmista pitäisi tulla parissa viikossa.
– Nyt on parhaat mahdolliset olosuhteet. Koneilla pysyy pinnalla, eikä pelto kuormitu, kun maita ajetaan, Vesa sanoo.
Talvella ei tarvitse lutrata veden kanssa. Se nopeuttaa kaivutöitä ja vähentää rakennusaikaista samentumaa ojassa.
Teemu Vesa suunnittelee, mihin säätöpato asennetaan. Sen avulla säädellään kosteikon pinnankorkeutta.
Paperityöt sujuvasti
Kosteikon sekä sen ylä- ja alapuolelle kaivettavien kaksitasouomien avulla lisätään ojan tilavuutta ja hidastetaan virtausta. Tulva-aikaan vesi ei nouse pelloille, vaan ojan rinnalle kaivettaville tulvakynnyksille. Niiden kasvillisuus pidättää veden mukanaan kuljettamaa ravinteikasta ainesta.
Vesi viivähtää kosteikossa, jolloin hienoaines ehtii laskeutua. Se ruokkii kosteikon kasvillisuutta, eikä järveä.
Rakennettaessa otetaan huomioon sen tuleva hoito. Kaksitasouomien ylä- ja alapuolelle kaivetaan laskeutusallas, johon laskeutuva ravinteikas aines poistetaan muutaman vuoden välein. Sitä voidaan käyttää maanparannusaineena pelloilla.
Humaliston kosteikon yhteispinta-ala on reilut 0,6 hehtaaria. Hankkeen kustannusarvio on noin 10 000 €. Maksettava tuki kattaa pääosan kustannuksista, kun suunnittelu- ja rakennustyöt pystytään tekemään itse ja omilla koneilla.
– Ei kosteikon perustamisella tienaa, Juho Urkko sanoo.
Vaikka kosteikkohanke teettää paperityötä, Urkon kokemusten mukaan prosessi etenee sujuvasti.
– ELY-keskus neuvoo, mitä kaikkea tarvitaan, kun sen ottaa mukaan riittävän varhain.
Humaliston kosteikko rakennetaan Urkonjärven alapuolelle. Sen ylä- ja alapuolelle kaivetaan kaksitasouomat ja laskeutusaltaat. Kaivumailla parannetaan alavia peltoja.
Yhtymän kolmas kosteikko
Humaliston kosteikko on jo kolmas kosteikko Maatalousyhtymä Kukkopoikien viljelemillä mailla. Urkko on toteuttanut samantyyppisen 0,6 hehtaarin kosteikon Pakkalaan. Se tehtiin ei-tuotannollisten investointien tuella olemassa olevaa uomaa muotoilemalla.
Kolme vuotta sitten valmistui kuuden hehtaarin kosteikko Sahalahden Kirkkojärven yläpuolelle. Lahnajärven kosteikko toteutettiin lintukosteikkoja rakentavan Sotka-hankkeen avulla.
– Viestintä, hallinto, byrokratia ja kaikki muu voi olla vaikeaa, jos kiinteistönomistajia on paljon. Lahnajärvi oli hyvä kohde, sillä omistajia oli vähän, Juho Urkko sanoo.
Maanomistajilla oli yhteinen tahto. Keväisin pelloille tulviva järvi oli tehnyt viljelystä vaikeaa. Parin hehtaarin järvellä ei ollut mökkejä, eivätkä vesilinnutkaan enää viihtyneet umpeenkasvavilla rannoilla.
Pusikoituneet rannat raivattiin ja järvelle avattiin avovesialueita. Kaivumailla nostettiin ympäröiviä peltoja niin, että ne saatiin viljelykäyttöön. Viljelijän lisäksi myös alapuoliset vedet hyötyvät siitä, ettei vesi enää huuhdo ravinteita järveen.
Sahalahden metsästysyhdistys talkoili kosteikolle pesimäsaarekkeita ja maanomistajat hoitivat omarahoitusosuutensa talkoopanoksella.
Kolme vuotta sitten valmistunut Lahnajärven kosteikko vähentää Sahalahden Kirkkojärveen päätyvää ravinnekuormitusta. Se toteutettiin lintukosteikoita rakentavan Sotka-hankkeen avulla. Kuva: Tero Salmela
Hyötyä sekä viljelijälle että ympäristölle
Juho Urkon ja Teemu Vesan maatalousyhtymä viljelee viljatilaa Kangasalan Sahalahdella. Osa sadosta kuluu Teemun omistamalla broilerkasvattamolla. Lisäksi Teemun urakointiyhtiö Bekk Team Oy tekee maatalouden ja tienhoidon koneurakointia.
Kolmen kosteikon ansiosta yhtymän viljelemiltä pelloilta päätyy ympäröiviin järviin vähemmän rehevöittäviä ravinteita. Samalla peltojen keskelle on syntynyt elinympäristöjä monille lajeille.
Kosteikot ovat näkyvä esimerkki siitä, miten nuoret isännät vähentävät kuormitusta ja lisäävät monimuotoisuutta. Ympäristö otetaan huomioon myös päivittäisessä toiminnassa.
Esimerkiksi pelloille ajettava broilerlanta mullataan välittömästi, vaikka tukiehtojen mukaan aikaa olisi vuorokausi. Siitä hyötyy sekä viljelijä että ympäristö.
– Hajuhaitat pysyvät kurissa ja typen käyttö tehostuu, sillä toukokuun lämmössä sitä haihtuisi nopeasti, Teemu Vesa sanoo.
Kannattavuus ja ympäristö eivät ole toistensa vastakohtia, vaan usein vaiva ja kustannukset maksavat itsensä takaisin.
– Luonnon huomioiminen palvelee omaa ja kaikkien etua.
Kosteikon ylä- ja alapuolelle rakennetaan kaksitasouma. Uoman rinnalle kaivetaan pari, kolme metriä leveä tulvakynnys. Sen ansiosta tulvavedet eivät huuhdo nouse pelloille. Kaksitasouoma hidastaa virtausta ja tulvakynnyksen kasvillisuus pidättelee veden mukanaan kuljettamaa ravinteikasta ainesta.
Lisää kosteikoita suunnitellaan ja rakennetaan
Suvi-hanke mittasi viisi vuotta sitten Pälkänevedelle ja Jouttesselälle laskevien ojien ravinnepitoisuudet. Ojavesinäytteiden perusteella Sappeen Kyläjärven kautta Jouttesselälle laskeva oja tuo järveen eniten ravinteita.
Laajalta valuma-alueelta kertyy niin paljon vettä, ettei ravinteita saada kiinni yhdellä kosteikolla. Sen vuoksi Aito Suvi ry teettää suunnitelmat Humaliston kosteikon ylä- ja alapuolelle. Suunnitelmien avulla päästään hakemaan rahoitusta kunnostuskohteiden toteuttamiseen.
Suunnitelmat laatii alkuvuoden aikana Watec Oy. Yritys on suunnitellut viime vuonna valmistuneet Epaalan ja Pohjalahden Vähäjärven kosteikot sekä talven aikana toteutettavat Kirvun- ja Korteojan kunnostuskohteet.
Lisäksi Pälkäneveden ja Jouttesselän ravinnekuormitusta pienentävät Pyhänpohtialle syksyllä valmistunut kosteikko ja Aitoon Tevunlahdelle talvella rakennettava kosteikko.
Kosteikon kaivumailla parannetaan alavia peltoja, jotka saadaan viljeltävään kuntoon. Vesa Humalisto arvostaa myös sitä, että samalla luodaan elinympäristöjä monille lajeille ja lisätään luonnon monimuotoisuutta.