Rakennekalkki parantaa savimaan rakennetta ja vähentää ravinnehuuhtoumia
Miikka Kerkkosen täsmälevittimen jälkeen rakennekalkki muokataan maahan, koska ilman kanssa reagoidessaan sen teho alenee.
Myttääläntien varren hietamaa on ollut jo viikon kylvökunnossa, mutta lähempänä Mallasveden rantaa savimaa kuivuu hitaammin. Siksi toukotyöt ovat viivästyneet.
Hieta- ja savimaiden eritahtisuus jatkuu sadonkorjuuseen saakka. Se hankaloittaa viljelyä.
Ratkaisu pulmaan on pellon laidassa levitystä odottava vaalea kasa.
Pellon pH on laskenut lähemmäs kuutta. Happamuutta pitää vähentää, jotta kasvit käyttävät ravinteet tehokkaammin hyväkseen. Tavallisen kalkin sijaan peltoon ajetaan rakennekalkkia, jolla on maan rakennetta parantavia ominaisuuksia.
Rakennekalkista viidesosa on polttavaa tai sammutettua kalkkia, joka parantaa pintamaan murustumista. Mururakenteen kohenemisen ansiosta vesi imeytyy paremmin maahan. Pintamaan tasainen murustuminen voi myös vähentää haihduntaa kuivina jaksoina.
Veden lisäksi ravinteet pysyvät paremmin kasvien käytössä. Siksi rakennekalkista hyötyy myös vesistö. Pellon alapuolella lainehtivaan Mallasveteen huuhtoutuu entistä vähemmän maa-ainekseen sitoutunutta fosforia, joka aiheuttaa rehevöitymistä ja ruokkii sinileviä.
Vesi ja ravinteet pysyvät kasvien käytössä
Myttäälässä reilun kymmenen hehtaarin lohkolle levitetään 50 tonnia rakennekalkkia.
– Suurin hyöty rakennekalkista on savimaalla. Hietamaalla ei ole rakennevaikutusta, vaan ainoastaan pH nousee, Pasi Mattila sanoo.
Rakennekalkki muokataan pian levityksen jälkeen maahan, koska ilman kanssa reagoidessaan se alkaa muuttua tavalliseksi kalkiksi. Muokkauksen jälkeen peltoon päästään kylvämään vehnää.
Aapis Maito levittää tänä keväänä rakennekalkkia usealle lohkolle Myttäälässä ja yhdelle Iharissa. Tavarantoimittaja löytyi läheltä, sillä rakennekalkkia kauppaa Mattilan veli.
Sami Mattila kuvaa savimaata korttipakkavertauksella. Pitkulaiset savipartikkelit tykkäävät asettua pitkittäin samansuuntaisesti kuin korttipakka. Rakennekalkin ansiosta korttipakasta tulee korttitalo.
– Maahan tulee lisää tilavuutta. Se pidättää veden ja ravinteet paremmin kasvien käytössä.
Kun pintamaan vedenläpäisykyky paranee, savimaiden liettymisongelmat ja ravinteiden huuhtoutuminen vähenevät. Soilfoodin aluemyyntipäällikkönä toimiva Mattila uskoo, että lannoitteiden hintojen nousu voi lisätä rakennekalkin menekkiä.
– Rakennekalkissa on mukana fosforia, joka on nopeasti kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Rakennekalkin fosforia ei kuitenkaan tarvitse huomioida ympäristökorvauksen fosforitasetta laskettaessa, sillä rakennekalkki vähentää fosforin huuhtoutumista valumavesien mukana.
Soilfoodin rakennekalkki on jalostettu sellutehtaiden sivuvirroista.
– Ennen kalkkijakeita ajettiin kaatopaikoille, mutta jalostustyön ansiosta ne on saatu peltokäyttöön.
Rakennekalkki on hieman kosteaa, joten sen levitykseen tarvitaan kalkinlevitysvaunu tai kuivalannan tarkkuuslevitin. Sellaisia ei löydy joka tilalta, ja siksi rakennekalkki myydään usein levitettynä. Myttäälän pellolla urakan hoitaa PJM Servicen Miikka Kerkkonen täsmälevittimellään.
Tuomas Känsälä ja Miikka Kerkkonen suunnittelevat rakennekalkin levitystä Myttäälän pelloille.
Maan muokkaaminen helpottuu
Kalkitus tehdään noin viiden vuoden välein. Sen avulla vähennetään maaperän happamuutta ja lisätään lannoituksen tehoa. Rakennekalkituksen hehtaarihinta on 50–100 euroa tavallista kalkkia korkeampi.
Somerolla viljaa viljelevä Jyrki Ryhtä ei pidä kustannuslisää näin suurena, sillä rakennekalkkia tarvitaan vähemmän kuin tavallista kalkkia.
– Jokaisen tonnin rahti maksaa, hän muistuttaa.
Maan rakenteen paraneminen helpottaa savimaiden viljelyä, joka on pahimmillaan kellontarkkaa puuhaa. Pelloille pitää päästä heti kun ne ovat kuivuneet kyntökuntoon, sillä kuivuessaan maa kovettuu nopeasti.
– Rakennekalkki on muuttanut mururakennetta ja helpottanut muokkaamista, Ryhtä kertoo.
Hän on hoitanut levityksen omalla kuivalantavaunulla.
– Levityskausi ei ole pitkä, sillä rakennekalkki pitää ajaa kuivaan maahan. Savimaat muistavat sateen pitkään etenkin syksyisin, kun haihdunta on pientä.
Satotaso kasvoi eniten sokerijuurikkaalla ja rypsillä
Turun ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa tutkittiin vuosina 2020–2021 rakennekalkin vaikutusta satoon. Tulosten mukaan sokerijuurikkaan ja rypsin satotaso nousi, mutta viljalla kasvu ei ollut yhtä selvää.
– Ruotsalaiset ovat saaneet samansuuntaisia tuloksia. Siellä rakennekalkkia on käytetty laajemmin ja tutkittu pidempään, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Maria Kämäri sanoo.
Rakennekalkista tyypillisesti noin viidesosa on aktiivista kalkkia. Luonnonvarakeskuksen laboratoriossa tehdyn tutkimuksen mukaan rakennekalkin kyky vähentää kiintoaineen huuhtoumaa ja valumaveden sameutta eivät kasva, jos aktiivista kalkkia levitetään enemmän kuin tonni hehtaarille.
Rakennekalkin vaikutuksia pelloilta huuhtoutuviin ravinteisiin on tutkittu kahdessakin hankkeessa Pakkalanjärveä ympäröivillä pelloilla Sahalahdella. Siellä rakennekalkki nosti peltomaan johtolukua ja vaikutus pH-arvoihin oli maltillinen.
Kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin huuhtoumat eivät vähentyneet, vaan pelto-ojien vesi oli yllättävän kirkasta. Pakkalanjärveä ympäröivät pellot ovat hiesusavea, eikä savimaille tyypillistä savisamentumaa havaittu pelto-ojissa. Siksi rakennekalkin vesistövaikutuksia halutaan tutkia savimailla.
rakennekalkituksen vaikututusta viljelykasvien satoihin. Yhdelle koepellolle levitettiin tavallista kalkkia ja kahdelle pellolle aktiivista rakennekalkkia 1,6 ja 2,3 tonnia/hehtaari. Tutkimuksessa rakennekalkki kasvatti sokerijuurikkaan ja rypsin satotasoa enemmän kuin vehnän.
Hyödyt oltava lisäkustannuksia suuremmat
Lounais-Suomessa maanparannusaineena käytetään kipsiä. Lannoitetehtaan sivuvirroista valmistettavan kipsin mukana maahan saadaan myös rikkiä, josta hyötyvät perunan kaltaiset kasvit. Kipsiä ei kuitenkaan voi käyttää järvien valuma-alueilla, koska sen mukana järviin saattaa huuhtoutua sulfaattia, joka voi vapauttaa fosforia pohjasedimentistä.
– Rakennekalkilla meillä saadaan sama vaikutus kuin kipsillä Varsinais-Suomessa, sahalahtelaisviljelijä Juho Urkko sanoo.
Lantmännen Agron myyntijohtajana toimiva Urkko kauppaa Nordkalkin rakennekalkkia, joka on hieman erilainen tuote kuin Soilfoodilla. Hän tietää, että viljelijät kiinnostuvat rakennekalkista, jos siitä koituva hyöty on lisäkustannuksia suurempi.
– Rakennekalkki nostaa pH:ta hieman ärhäkämmin kuin tavallinen kalkki. Mutta multamailla siitä ei ole samanlaista hyötyä kuin savimailla, joilla maan rakenne paranee.
Kiinnostus kasvaa, kun tutkimustulokset ja viljelijöiden kokemukset osoittavat, että savimaiden satotaso nousee ja lannoitustarve vähenee.
– Kalkitukseen ja maan kasvukuntoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota äärimmäisessä markkinatilanteessa, kun lannoite- ja tuotantokustannukset kasvavat nopeasti.
Rakennekalkki
- nostaa kalkin tapaan pH:ta
- parantaa savimaan mururakennetta ja muokkaantuvuutta
- vähentää liettymistä ja pidättää veden sekä ravinteet paremmin kasvien käytössä
- vähentää fosforin huuhtoutumista vesistöön
- auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin, kuten kuivuuteen ja rankkasateisiin
- käyttö ei ole sallittua luomuviljelyssä
Lisätietoa rakennekalkista:
- Kipsi, kuitu ja rakennekalkki -opas viljelijälle (Pro Agria):
- Rakennekalkkivideo (Luonnonvarakeskus):
- Pakkalanjärven rakennekalkkitutkimus (Sydän-Hämeen Lehti)
Rakennekalkin ansiosta pellon taustalla siintävään Mallasveteen päätyy entistä vähemmän ravinteita.