Viljelijät

Viljelijöiden joulupuuroilla kuullaan vesienkunnostushankkeista ja maan kasvukunnosta

rakennekalkki
Pasi Mattila levitti viime kesänä peltoihin rakennekalkkia, joka parantaa maan rakennetta savimailla.

Suvi-hanke tarjoaa maanantaina 12.12. kello 9.30 Aitoon Honkalan alakerrassa joulupuurot viljelijöille. Yhdessä Pälkäneen ja Luopioisten MTK:n kanssa järjestettävässä tilaisuudessa kuullaan Pälkäneen vesienkunnostushankkeiden tilanteesta ja edistämisestä. Lisäksi Lauri Lehtilä ProAgria Etelä-Suomesta kertoo maan kasvukunnosta sekä CAP27-suunnitelman mahdollisuuksista tähän liittyen.

Pellot tuottavat satoa eivätkä ravinteita järviin – viljelijän tärkein vesistötoimi on huolehtia maan kasvukunnosta

Antti Vierikka
Luopioisten MTK:n puheenjohtaja Antti Vierikka isännöi maitokarjatilaa.

Viljelijöiden edustajat ovat olleet alusta alkaen mukana Suvi-hankkeessa. Myös kunnostustoimet ovat lähteneet liikkeelle viljelijävetoisesti: maanomistajat ovat tarjonneet parannettavaksi pariakymmentä pelto- ja laskuojakohdetta. Niistä osa on sellaisia, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi Kukkiaan ja Pälkäneveteen päätyvien ravinteiden määrään.

Vesi-ilta Mikkolan Navetalla: asiaa ravinteista, sinilevästä, kuivakäymälöistä ja vesien omistuksesta

Vesi-ilta
Hikinen vesi-ilta kokosi kolmisenkymmentä kuulijaa Mikkolan Navetalle. Pääosa osanottajista oli kesäasukkaita.

Luopioisten Mikkolan Navetan vesi-illassa maanantaina kerrottiin Pälkäneen vesien tilasta, vesien omistuksesta ja kuivakäymälöistä.

Suvi-hankkeen tiedottaja Tommi Liljedahl esitteli Kukkian ja Pälkäneveden tutkimustuloksia. Pääosa Pälkäneen järvistä on pieniä metsäjärviä, joilla ei ole mitään hätää. Pälkänevesi sen sijaan on rehevöitynyt muutamassa vuosikymmenessä. Kukkialla tutkimustulokset eivät kerro rehevöitymisestä, vaan nuhrautumisesta. Kirkkaan järven näkösyvyys on heikentynyt muutaman vuosikymmenen aikana.

Rakennekalkki parantaa savimaan rakennetta ja vähentää ravinnehuuhtoumia

rakennekalkki
Miikka Kerkkosen täsmälevittimen jälkeen rakennekalkki muokataan maahan, koska ilman kanssa reagoidessaan sen teho alenee.

Myttääläntien varren hietamaa on ollut jo viikon kylvökunnossa, mutta lähempänä Mallasveden rantaa savimaa kuivuu hitaammin. Siksi toukotyöt ovat viivästyneet.

Hieta- ja savimaiden eritahtisuus jatkuu sadonkorjuuseen saakka. Se hankaloittaa viljelyä.

Ratkaisu pulmaan on pellon laidassa levitystä odottava vaalea kasa.

Mitä taidokkaammin osataan yhdistellä erilaisia tarpeita, sitä pidemmällä vesienkunnostushankkeissa ollaan

Janne Pulkka
Vesien kannalta tärkeintä on se, ettei peltoja enää pestä sade- ja hulevesillä, vaan ravinteet ja maa-ainekset pysyvät pellolla, Janne Pulkka sanoo.

– On erittäin tärkeää, ettei vesi nouse pellolle ja vie ravinteita mukanaan, Pasi Mattila sanoo.

Hän toimi alullepanijana viiden tilan yhteishankkeessa, jossa parannettiin peltomaan kuivatusta ja lasku-uomaa. Alkukipinän hanke sai valtaojan pilkkomasta peltolohkosta.

Vesiensuojelu lähtee hyvistä viljelykäytännöistä

Airi Kulmala
Airi Kulmala kertoi Suvi-seminaarissa maatalouden kiristyvistä vesiensuojelutavoitteista ja onnistuneista kunnostushankkeista.

Onnistuneiden vesiensuojeluhankkeiden edellytys on hyvä yhteistyö eri osapuolten kesken. Viljelijät lähtevät mukaan, kun niistä on hyötyä myös heille.

Vesiensuojelun asiantuntijana MTK:ssa toimiva Airi Kulmala kiittää Suvi-hankkeen hankkeen alullepanijaa ja rahoittajaa Luopioisten Säästöpankkisäätiötä paikallisesta toimintamallista, joka tarjoaa apua vesiensuojelutoimien byrokratiaan ja kustannuksiin. Sama tmalli on toiminut esimerkiksi Inkoon suunnalla, jossa onnistuneelle hankkeelle haetaan jatkoa.

Maanomistajat näyttävät mallia vesiensuojelussa: Pälkäneveden ja Kukkian rannoilla kiinnostusta 25 kunnostuskohteeseen

Isäntien aamukahvit Rautahovissa
Thomas Penttilä esitteli maatalousyrittäjille Pälkäneen mallia. Se tarjoaa apua ja rahoitusta kunnostustoimiin, joista on hyötyä niin pelloille kuin vesillekin.

Tuoreet tutkimustulokset ja mallinnukset osoittavat, että Pälkäneveteen päätyy ravinteita puolitoistakertaisesti järven sietokykyyn verrattuna. Rehevöitymiskehitystä on havaittavissa etenkin Jouttesselällä, jonka laskuojat tuovat suuren osan järven ravinteista.

Myös Kukkian ravinnemäärät ovat kasvussa, mutta järvi ei ole rehevöitymässä, vaan nuhrautumassa. Vielä 1970-luvulla järvellä mitattiin jopa kymmenen metrin näkösyvyyksiä. Viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut enää 2–4 metriä.

Kriisi voi jopa vauhdittaa peltojen kunnostusta, josta hyötyvät sekä viljelijät että vedet

Airi Kulmala
Airi Kulmala puhuu monihyötyisyydestä: maatilojen vesienkunnostushankkeet etenevät, kun niistä hyötyvät sekä viljelijät että vedet.

– Viime syksynä polttoainetta sai alle euron litrahinnalla, nyt hinta on ylittänyt välillä pari euroa. Jokainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa maatilan tuotantokustannuksille, Airi Kulmala sanoo.

Vielä lohduttomampi on lannoitekaupan tilanne. Ukrainan sotaan saakka kannettiin huolta nousevasta hinnasta, nyt lisäksi saatavuudesta. Maaliskuun alussa lannoitekauppa keskeytyi, koska hinnoittelu kävi mahdottomaksi.

Maanomistajille esiteltiin Pälkäneen mallia, joka tarjoaa apua vesienkunnostuksen paperitöihin ja rahoitukseen

aamukahvit
Parikymmentä pälkäneläistä maanomistajaa kuuli torstaina Honkalan aamukahveilla, miten maa- ja metsätalouden vesienkunnostustoimia voidaan vauhdittaa ja tukea.

Suvi-hankkeen käynnistysvaiheessa on hankittu tietoa Pälkäneen vesistä sekä lisätty tietoisuutta vesien tilasta ja hoidosta. Ranta-asukkaat ja viljelijät suunnittelevat Laskuojat kuntoon -kurssilla ensimmäisiä kunnostushankkeita, jotka vähentävät vesiin päätyviä ravinteita.