SUVI-hanke nojaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntemukseen
KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja Ari Luoto kiersi keväällä sulamisvesien aikaan kaikki Pälkäneveden 14 laskuojaa. Niitä pitkin virtasi vuorokaudessa yli 4000 kilogrammaa kiintoainesta ja 15 kiloa rehevyyteen vaikuttavaa fosforia. Pälkäneen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on keskimäärin 0,13 kiloa vuorokaudessa.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, KVVY ry, on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän SUVI-hankkeen kumppani. Toinen hankekumppani on Pälkäneen kunta.
– Meille tuli tämä hieno mahdollisuus lähteä mukaan hankkeeseen, joka edistää yhdistyksemme tavoitteita vesien tilan parantamiseksi, toiminnanjohtaja Jukka Mattila KVVY ry:stä kertoo.
– Esitän kiitokseni hankekumppaneille ja hankkeen vastuuhenkilöille.
Mattila on kiinnostunut SUVI-hankkeesta myös pälkäneläisenä asukkaana ja on antanut arvokkaita neuvoja niin hankesuunnitelmaan kuin hankkeen puitteissa toteutettavien vesistötutkimusten valintaan.
– SUVI-hankkeella on tärkeä rooli herättää kiinnostusta vesistöjen tilaan ja niiden suojeluun. Vesistöjen hyvän tilan säilyttäminen edellyttää aina myös paikallista aktiivisuutta.
Mattila odottaa SUVI-hankkeen luovan pohjaa tuleville vuosille.
– Tutkimusten kautta osataan kiinnittää huomioita oikeisiin asioihin. Tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan hyvää yhteistyötä maanomistajien, vesialueiden omistajien, ranta-asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tässä työssä hankkeella on tärkeä rooli.
Vesistöasiantuntemusta tarvitaan
Järviekosysteemissä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kokonaisuus on sangen monimuotoinen. Muutokset veden laadussa aiheuttavat muutoksia veden pieneliöiden määrässä ja laadussa. Ajan saatossa kasvillisuus ja kalastokin muuttuvat. Ihmisen toiminnan vaikutukset koetaan haitallisina suurimmassa osassa Suomen vesistöjä, myös Pälkäneellä.
Vesistöjen kehityksen kääntäminen parempaan suuntaan on mahdollista, tämä on vuosikymmenten saatossa todennettu. Viranomaiset ja lainsäädäntö sekä paikalliset asukkaat ja vesiensuojeluyhdistykset tekivät aikoinaan ansiokkaan työn vesistöjen pistekuormituksen eli laitosten ja muiden toiminnanharjoittajien jätevesipäästöjen hillitsemisessä.
Nykyhetkessä haasteena on hajakuormituksen vähentäminen. Tässä on haasteita, joiden voittamiseen tarvitaan vesistö- ja valuma-alueasiantuntijoita.
Tutkimuskohteena Pälkänevesi
Pälkänevesi valittiin SUVI-hankkeen ensimmäisen vuoden tutkimuskohteeksi, koska Pälkäneelle keskeisestä järvestä haluttiin saada hyvä kokonaiskuva. Resurssit eivät riitä yhtenä vuonna monen järven tutkimiseen. Kukkiaa on tutkittu jo paljon ja siellä tehdään valtion rahoituksella tutkimuksia tänäkin vuonna.
Pälkäneveden selänteiden ja syvänteiden vedenlaadun ohella järvestä tutkitaan myös ojista tulevaa kuormitusta. Lisäksi tehdään paleolimnologinen tutkimus, jolla saadaan tietoa järven kehityksestä viime vuosikymmeninä.
– Pohjasedimentin ja piilevälajiston tutkimus antaa tietoa siitä, mihin suuntaan järvi on kehittymässä, Jukka Mattila sanoo.
Tulokset valmistuvat loppusyksystä
Pälkäneveden paleolimnologinen tutkimus valmistuu loppusyksystä. Vedenlaatututkimukset jatkuvat elokuussa ja tulokset täydentävät talvella otettujen näytteiden tuloksia.
– Tässä vaiheessa voi kuitenkin sanoa, että syvänteet olivat talvella kohtuullisen hyvässä kunnossa. Jouttesselällä ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin korkeampia kuin muilla alueilla, Jukka Mattila kertoo.
Keväällä, valumavesimäärien ollessa korkeimmillaan, tutkittiin 14 ojan vedet ja virtaamat. Kokonaisuudessaan ojista tuleva hajakuormitus on järven merkittävin kuormituslähde.
– Ojavesinäytteet otettiin keväällä päivinä, jolloin valumavesien aiheuttama kuormitus on suurimmillaan. Tuolloin tutkituista ojista Pälkäneveteen tuli vuorokaudessa kiintoainesta yli 4000 kilogrammaa ja rehevyyteen vaikuttavaa fosforia 15 kilogrammaa. Se on paljon, kun esimerkiksi Tommolan jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus Mallasveteen on samaan aikaan keskimäärin 0,13 kilogrammaa vuorokaudessa.
Hajakuormituksen hillintää kaikki voittaa -periaatteella
Tällä hetkellä Pälkäneen vesistöjen suurin huolenaihe on vähittäinen rehevöityminen. Siihen voidaan vaikuttaa vähentämällä ravinnekuormitusta, jota tulee eniten hajakuormituksena laskuojia pitkin.
– Lasku-uomien kunnostuksella on mahdollista saavuttaa tilanne, jossa kiintoaine ja ravinteet eivät karkaa vesistöön ja jossa metsän ja peltojen vesitalous paranee. Tällä on hyviä vaikutuksia myös tuottavuuteen, hankejohtaja Janne Pulkka KVVY ry:stä kertoo.
Pulkka toimii myös vesienhallintaan keskittyvän suunnittelupalvelut-osaston johtajana KVVY Tutkimus Oy:ssä.
Käytännössä lasku-uomien kunnostus tarkoittaa uoman suunnittelua ja korkeuksien määrittelyä, uoman kunnostusta, veden virtausta vähentävien esteiden rakentamista sekä laskeutusaltaiden ja mahdollisesti myös kosteikkojen rakentamista.
– Uomien kunnostamiseen on olemassa rahoitusmahdollisuuksia, samoin kosteikkojen rakentamiseen. Lisäksi tuottavuuden paraneminen maksaa omat investointikustannukset takaisin joidenkin vuosien kuluessa.