Maanomistajille esiteltiin Pälkäneen mallia, joka tarjoaa apua vesienkunnostuksen paperitöihin ja rahoitukseen
Parikymmentä pälkäneläistä maanomistajaa kuuli torstaina Honkalan aamukahveilla, miten maa- ja metsätalouden vesienkunnostustoimia voidaan vauhdittaa ja tukea.
Suvi-hankkeen käynnistysvaiheessa on hankittu tietoa Pälkäneen vesistä sekä lisätty tietoisuutta vesien tilasta ja hoidosta. Ranta-asukkaat ja viljelijät suunnittelevat Laskuojat kuntoon -kurssilla ensimmäisiä kunnostushankkeita, jotka vähentävät vesiin päätyviä ravinteita.
Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamiseen sekä muihin vesienkunnostustoimiin on saatavissa rahoitusta monen kanavan kautta. Rahahanojen aukeaminen edellyttää huolellista suunnitelmaa ja rahoitushakemusta. Kynnys kunnostushankkeiden käynnistymiseen madaltuu, jos niiden tekemiseen on saatavissa asiantuntija-apua.
Suvi-hankkeelle haettava jatkohanke varaa rahaa kunnostussuunnitelmien tekoon ja toteutukseen. Vielä kosteikkoja ja laskeutusaltaita tärkeämpää on, etteivät ravinteet huuhtoutuisi metsistä ja pelloilta laskuojiin. Valumien pienentämisessä avainasemassa ovat metsänomistajat ja viljelijät. Torstain aamukahveilla he kuulivat valmisteilla olevasta suunnitelmasta, joka ohjaa vesienhoitoa tulevina vuosina.
Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään alueet, joiden kunnostushankkeilla on suurin merkitys vesien tilaan. Näiden alueiden kunnostustoimia voidaan vauhdittaa Luopioisten Säästöpankkisäätiön tuella.
Maanomistajat pitivät hyvänä kaavailtua Pälkäneen mallia, jonka avulla helpotettaisiin suunnitteluun ja rahoituksen hakuun liittyvää paperityötä sekä tarjottaisiin apua omarahoitusosuuteen.
Peltojen ja metsien vesienkunnostushankkeet helpottuvat, kun Suvi-hanke hoitaa hakubyrokratian ja selvittää rahoituskanavat. Vesien kannalta merkittävissä kohteissa omarahoitusosuutta voidaan pienentää Luopioisten Säästöpankkisäätiön avustuksella. Lisäksi osan rahoituksesta voi hoitaa talkootyöllä.
Hankkeiden suunnittelussa ja rahoitushakemusten laadinnassa tukeudutaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hankejohtaja Janne Pulkkaan, jonka johdolla tiloilla on toteutettu lukuisia vesienkunnostushankkeita. Maan- ja metsänomistajien aamukahveilla oli mukana myös metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Päivi Tiiva Metsäkeskuksesta. Hän kertoi, miten vesienhoitoon saa rahoitusta metsätöiden yhteydessä.
Pälkäneellä tilojen yhteistyöllä on pitkät perinteet. Siitä on hyötyä maa- ja metsätalouden vesienkunnostushankkeissa, joiden rahoitus edellyttää usein monen maanomistajan yhteishanketta.
Maanomistajia kiinnosti myös salaojituksen kunnostukseen saatava tuki. Monen pellon salaojitus alkaa olla elinkaarensa päässä. Jos kuivatus ei toimi, pelloilla seisova vesi huuhtoo arvokkaita ravinteita järviin. Siksi peltojen parannustöistä hyötyy sekä maanomistaja että vesistö.