Lasten vesistöpajat päättyivät – kaikki 10–13-vuotiaat pälkäneläiset pääsivät tutkimaan kotirantaansa
Christian Tissari vertaa Kostian koulun oppilaiden kanssa Pakanrannasta otettua vesinäytettä rehevämpien pälkäneläisjärvien veteen.
Pälkäneen koululaisten vesistöpajat päättyivät perjantaina. Vesistöpajoilla koululaiset pääsivät tutkimaan kotirantojensa vesiä: ottamaan vesinäytteitä sekä mittaamaan näkösyvyyttä, veden lämpötilaa ja happamuutta. Lisäksi tutkittiin ja tunnistettiin vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja. Havaintojen perusteella pääteltiin, onko järvi karu vai rehevä.
Vesistöpajat herättelivät kiinnostusta kotirannan kunnosta, vesien tilasta ja eliöstöstä. Erityisen innostuneita nuoret vesien tutkijat olivat pohjasta ja vesikasvillisuuden seasta kauhotuista ötökkänäytteistä. Elämää löytyi huomattavasti enemmän touko-kesäkuun vesistöpajoilla kuin loppukesästä.
Myös järvien välillä oli eroja. Karuilla ja kirkasvetisillä järvillä vesikasvillisuutta oli vähemmän, ja siksi Pakanrannasta ja Luopioisten uimarannasta kertyi niukemmin lajihavaintoja. Kukkialla bongattiin kuitenkin ormio, jonka hentoja versoja löytyi uimarannan rantavesistä. Kukkia on uhanalaisen ormion ainoa kasvupaikka Suomessa.
Vesistöpajoja järjestettiin Kostian, Kirkonkylän ja Rautajärven alakoulujen 4.–6.-luokkalaisille. Mukana olivat lähes kaikki 10–13-vuotiaat pälkäneläiskoululaiset.
Vesistöpajat käynnistyivät viimeisillä kouluviikoilla ennen kesälomia ja jatkuivat toisella viikolla lomien jälkeen. Pajojen apulaisohjaajina toimivat Nuorten Virta -ympäristökasvatushankkeen palkkaamat yläkouluikäiset nuoret. Hanke koulutti keväällä kolmisenkymmentä nuorta, joista 17 sai kesätyötä vesistöpajan ohjaajana tai vesistölähettiläänä. Vesistölähettiläät esittelivät kesällä Pälkäneen vesiensuojeluhanketta tapahtumissa, somekanavissa ja hankkeen nettisivuilla. Nuorten palkkaamisen mahdollisti paikallisten yritysten tuki.
Syksyllä Nuorten Virta -hanke jatkuu yrittäjyyskoulutuksella, joka huipentuu liikeideamessuihin.