Seppo Rekolainen Suvi-seminaarissa: Ilmastonmuutos vaikuttaa veden määrään ja laatuun

– Lämpötila ja sademäärä kasvavat kautta vuoden, mutta eniten talvella, Seppo Rekolainen kiteyttää ilmastonmuutoksen vaikutukset täkäläisiin sääoloihin.

Vuosikymmenet vesiensuojelun parissa toiminut Rekolainen kertoi Suvi-seminaarissa, miten ilmastonmuutos näkyy jo nyt Kukkian tilassa ja millaisia vaikutukset ovat tulevaisuudessa.

Järveen päätyy entistä enemmän kiintoainetta, rehevöittäviä ravinteita ja tummentavaa humusta, kun maa on talvisin pidempään paljaana.

– Eroosio lisääntyy, koska rankkasateet yleistyvät ja talviaikaiset valumat kasvavat. Lämpötilan nousun seurauksena myös orgaanisen aineen hajoaminen maaperässä kiihtyy.

Järven rehevöityminen kiihtyy, kun ravinnepitoisuudet ja leväbiomassa kasvavat.

Tulvat aikaistuvat ja vesi laskee loppukesästä

Sateiden rytmin ja olomuodon muutos vaikuttaa paitsi veden laatuun, myös määrään.

– Talviaikaiset vedenkorkeudet nousevat ja talvitulvien riski kasvaa.

Keväästä aikaistuva tulva-aika ja kasvava haihdunta tarkoittavat sitä, että vesi laskee kesällä entistä nopeammin. Loppukesällä pinta painuu entistäkin alemmas.

Järven kasvukausi pitenee, kun kevätkierto aikaistuu ja syyskierto myöhäistyy.

– Vesi ei sekoitu koko massaan, vaan harppauskerroksen yläpuoliseen päällysveteen. Sen alapuolisessa alusvedessä on tultava toimeen entistä pidempään.

Vaarana on, että alusvesi kärsii happikadosta, mikä voi aiheuttaa sisäistä kuormitusta.

Veden laadun ja korkeuden muutokset aiheuttavat muutoksia etenkin ranta-alueiden ekologiassa, muun muassa kasvillisuudessa, kalojen kutualueissa ja linnustossa. Myös sinilevät hyötyvät lämpimämmästä vedestä.

Happosateet kirkastivat järviä

Kukkian veden tummuminen näkyy selvimmin talviaikaisessa näkösyvyydessä. 50 vuodessa se on pienentynyt kahdeksasta metristä alle kolmeen metriin.

Järvien tummuminen ja ruskettuminen johtuu humuksen lisääntymisestä. Se on maailmanlaajuinen ilmiö boreaalisella alueella.

– Se voi johtua osittain ilmastonmuutoksesta, sillä orgaanisen aineksen hajoaminen kiihtyy entistä lämpimämmässä maaperässä.

Tummumista on voinut kiihdyttää myös tehtaanpiippujen ja pakoputkien tulppaaminen. Katalysaattoreiden ja suodattimien ansiosta on päästy happamista sateista, jotka sakkauttivat orgaanista ainesta ja kirkastivat vesiä.

– Toisaalta pikkujärvien happamoituminen aiheutti jopa kalakuolemia.

Kasvipeitteinen maa pidättää ravinteita

Kukkialla ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät näy yhtä rajusti kuin esimerkiksi Lounais-Suomen maanviljelysalueella.

– Kukkian ympärillä on vähemmän peltoa ja soita. Valuma-alue on pieni suhteessa järven pinta-alaan. Veden viipymä on suuri, tosin sanoen vesi vaihtuu hitaasti, mikä puolestaan hidastaa muutosta.

Järven rehevöityminen ja tummuminen, kasvukauden piteneminen ja happipitoisuuden aleneminen aiheuttavat muutoksia muun muassa kalastossa ja vesilinnustossa. Myös rantakasvillisuus lisääntyy.

– Ilmasto muuttuu, vaikka päästöjä onnistuttaisiin leikkaamaan ja hiilinieluja kasvattamaan, joten on sopeuduttava.

Vedenkorkeuden vaihteluihin on varauduttava muun muassa rantarakentamisessa. Olennaista on kuitenkin maa-alueilta tulevan kuormituksen vähentäminen.

– Siihen ei ole olemassa mitään yhtä yksittäistä poppaskonstia, Rekolainen sanoo.

Maa-aineksen ja ravinteiden liikkeellelähdön estämisessä avainasemassa ovat viljelijät ja metsäomistajat. Kasvipeitteinen pelto ja metsä pidättävät ravinteita paremmin kuin kynnetty tai mätästetty maa.

– Lannoitteita käytetään onneksi maltillisemmin kuin takavuosikymmeninä. Muun muassa suorakylvön ansiosta maata muokataan entistä vähemmän. Myös viljelykierrolla on suuri merkitys ravinnekuormitukseen. 

Etenkin suometsissä olisi siirryttävä avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen.

– Sillä on merkitystä sekä vesiensuojelulle että ilmastopäästöille.

Metsistä ja pelloilta liikkeelle lähtenyttä ainesta voidaan pidättää muun muassa kosteikoiden, laskeutusaltaiden, kaksitasouomien ja pintavalutuskenttien avulla.

– Keinot pitää valita paikkakohtaisesti. Joka ojan varteen ei voida tehdä kosteikkoja. Lisäksi joissain paikoissa esteeksi voivat tulla uhanalaiset kasvit tai luontotyypit.