Pälkänevesi

Paleolimnologisen tutkimuksen tulokset julkaistu – tulokset kertovat rehevöitymisestä etenkin Jouttesselällä

Rehevien vesien piilevälaji Stephanodiscus hantzschii (kaaviossa punainen) ilmestyi Pälkäneveden Jouttesselälle 1980-luvulla. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä sen osuus kasvoi 15 prosenttiin ja 2010-luvulla lähes 50 prosenttiin. Pälkäneveden Kyttälänselällä muutos on ollut hitaampaa, ja rehevien vesien lajin osuus on nykyisin noin 15 prosenttia. Kukkialla piilevälajiston muutos ei kerro rehevöitymisestä.

Paleolimnologisten tutkimusten loppuraportti on julkaistu tutkimustulokset -sivulla (Vesien hoito -valikon alla), josta löytyvät myös muut Suvi-hankkeen aikana tehdyt tutkimukset ja selvitykset.

Lue lisää

Pälkäneveden ravinnekuormitusta pitäisi pienentää kolmasosalla – mallinnuksen mukaan Kukkiaa ei uhkaa rehevöityminen

Leväpitoisuutta ja rehevyyttä kuvaava klorofyllitaso pysyy Pälkänevedellä 64-prosenttisella todennäköisyydellä tyydyttävänä (kuvaajassa keltainen), jos ravinnekuormitusta ei pienennetä noin kolmanneksella. Klorofyllitason keskiarvo on viimeisten 30 vuoden aikana ollut 7,4 μg/l, mutta hyvä taso (kuvaajassa vihreä) edellyttäisi alle 7 μg/l.

Suvi-hanke tilasi vesienhoitosuunnitelman yhteydessä Suomen ympäristökeskukselta (Syke) mallinnuksen siitä, paljonko Kukkian ja Pälkäneveden ravinnekuormitusta olisi vähennettävä, jotta järvien tila pysyisi hyvänä.

Lue lisää

Sappeen ojat tuovat eniten ravinteita Pälkäneveteen

Laipan pikkujärvien ja soiden vedet kertyvät laajalta alueelta Honkaojan (havaintopiste J9) ja Arakosken (J8) kautta Sappeenjärveen. Sappeenjärvestä Jouttesselän Hiukonlahteen laskeva oja (J4) tuo eniten ravinteita Pälkäneveteen, koska virtaus on suuri. Väkevintä vesi oli Kirpun ojassa (P1) jonka fosforipitoisuus oli korkein ja typpipitoisuus toiseksi korkein. Typpipitoisuus oli korkein Häyläojassa (J5).

Tämänvuotisten vesinäytteiden perusteella Pälkäneveden tila on hyvä, vaikka etenkin Jouttesselän laskuojat tuovat järveen runsaasti ravinteita ja kiintoainesta. Syvänteissä riitti talvella happea, mutta kesällä Kelppiänselän 17,5-metrisessä syvänteessä happi kävi vähiin. Pohja ei kuitenkaan ollut hapeton. Hapettomissa oloissa pohjaan sitoutunut fosfori pääsee liukenemaan veteen ja syntyy sisäistä kuormitusta.

Lue lisää

Järvet tutkitaan pohjamutia myöten – paleolimnologiset tutkimukset antavat tietoa Kukkian ja Pälkäneveden pitkäaikaismuutoksesta

Paleolimnologisessa tutkimuksessa järven syvänteestä kairataan näyte. Pohjaan painuneet piilevät ja surviaissääskien jäänteet muodostavat vuosirenkaan kaltaisia kerroksia, jotka kertovat järven tilasta suosikymmeniä, jopa sata vuotta sitten. Kuva: Juho Mustonen, KVVY Tutkimus Oy.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen tämänvuotiset tutkimukset saatiin päätökseen elokuun puolivälissä, kun Pälkäneveden ja Kukkian syvänteistä kairattiin sedimenttinäytteet. Pohjamutiin hautautuneiden piilevien ja surviaissääsken jäänteiden perusteella voidaan päätellä, missä kunnossa järvet olivat vuosikymmeniä, jopa vuosisata sitten.

Lue lisää

Vesien rytmi on aikaistunut

Pälkäneen vedenpintojen nousu pysähtyi toukokuun taitteessa. Kukkian kevättulva nosti pinnat hieman tavanomaista korkeammalle. Kuva: www.ymparisto.fi

Mallasveden, Pälkäneveden ja Kukkian vedenpinnat kääntyivät laskuun toukokuun taitteessa. Mikäli kesäkelit ovat tavanomaiset, loppukesästä laiturit makaavat pohjassa ja rannoilla vaaditaan Valkeakosken juoksutusten vähentämistä.

Pälkäneen vedet purkautuvat kohti Kokemäenjokea Valkeakosken kautta. Valkeakoskella veden pintaa ei säännöstellä, vaan voimalaitoksella jäljitellään luonnollista virtausta. Vettä juoksutetaan niin kuin koskessa ei olisi voimalaa lainkaan.

Lue lisää

Suvi-vesiensuojeluhanke otti vesinäytteet Pälkäneveden kaikilta laskuojilta

KVVY Tutkimus Oy:n ympäristönäytteenottaja Ari Luoto otti tiistaina 13. huhtikuuta vesinäytteet Pälkäneveden kaikilta laskuojilta. Niiden perusteella nähdään, miltä suunnalta järveä rehevöittävät ainekset järveen virtaavat.

Ari Luoto kiinnittää näytteenottopullon teleskooppivarteen ja upottaa sen virtaavaan ojaveteen.

– Kirkkauden perusteella vaikuttaisi tavalliselta sulamisvedeltä.

Lue lisää

Suvi-vesiensuojeluhanke aloitti tutkimukset – vesinäytteiden lisäksi tutkitaan piilevän ja surviaissääsken jäänteitä, jotka kertovat veden laadussa tapahtuneista muutoksista

Eetu Savilahti ottaa vesinäytteitä Pälkänevedellä

Eetu Savilahti otti vesinäytteitä Pälkänevedeltä maaliskuun toisella viikolla.

Näytteenottaja Eetu Savilahti tipauttaa pipetillä kemikaalia kahteen näytepulloon. Toisessa on jään alta nostettua pintavettä metrin syvyydestä ja toisessa pohjan syvänteestä. Savilahti sekoittelee lasipulloja, jotka muuttuvat ruosteen ruskeiksi. Se on hyvä merkki, sillä jos vesi värjäytyisi valkoiseksi, se olisi hapetonta.

– Hyvin pohjallakin näyttäisi olevan happea, Savilahti sanoo.

Lue lisää