Kukkian fosforipitoisuudet ovat korkeimpia Kortteenpohjassa

Fosforipitoisuus Kukkialla
Kukkian päällysveden (mittaussyvyys yleensä 1 metri) fosforipitoisuus loppukesästä 2017–2021. Alhaisin pitoisuus (mg/m3) merkitty sinisellä ja korkein punaisella. Tietolähde: SYKE. Kuva: Freshabit-hanke.

Kukkian ravinnepitoisuuksia on seurattu tehostetusti viiden vuoden ajan. Lopputalvisin ja -kesäisin ELY-keskus on ottanut näytteitä selänteiden syvänteiden lisäksi lahdilta 16 mittauspisteessä. Lisäksi Freshabit-hanke on ottanut vesinäytteitä laskuojista kevään sulamisvesien aikaan, kun vettä ja ravinteita on runsaasti liikkeellä.

Järven rehevöitymisen ja sinileväkukintojen kannalta merkittävin ravinne on fosfori. Sen pitoisuudet olivat jokaisella mittauskerralla korkeimmat Kortteenpohjassa. Maaliskuun puolivälissä fosforin määrä vaihteli 22 ja 35 milligramman välillä kuutiometrissä. Elokuun lopussa Kortteenpohjan fosforipitoisuus oli 2337 mg/m3. Korkeimmat arvot mitattiin loppukesästä 2018 ja pienimmät 2020.

Freshabit-hankkeen laskuojatutkimuksissa Kortteenpohjan laskuojasta mitattiin suurimmat ravinnepitoisuudet keväällä 2018, jolloin fosforia oli 64 milligrammaa kuutiossa. Vielä väkevämpiä vesiä valui Holjanlahteen. Haltiaselältä tulevan veden ansiosta lahden fosforipitoisuudet ovat kuitenkin alhaisia sekä kesällä (1012 mg/m3) että talvella (67 mg/m3).

Kortteenpohjan jälkeen suurimmat fosforipitoisuudet sekä kesällä että talvella mitattiin Rautajärven suunnalta Pihtisalmesta ja Läyliältä. Kesäaikaan Pihtisalmen vedessä oli fosforia 14–29 mg/m3 ja Läyliän vedessä 14–20 mg/m3. Talvella Pihtisalmen fosforipitoisuus oli 21–26 mg/m3 ja Läyliän 19–25 mg/m3.

Myös Puutikkalan Saksalanlahden ja Majaanlahden fosforipitoisuudet (16–22 mg/m3) olivat kesäaikaan selkävesiä korkeampia.

Fosforipitoisuus on talvella vakaampi kuin kesällä, jolloin tuuli voi aiheuttaa nopeitakin ravinnepitoisuuden vaihteluita järven eri osissa. Kukkian lahdilta elokuun puolivälin jälkeen otetuissa näytteissä ei kuitenkaan ollut suurta vaihtelua vuosien välillä. Pienimpiä erot olivat selkävesillä. Esimerkiksi Rajalanniemen ja Rajalansaaren edustan mittauspisteissä fosforipitoisuus oli joka kesä 9–13 mg/m3.

Kukkian ravinnepitoisuutta alentaa se, että järvi saa suuren osan vedestään kirkasvetisestä Kuohijärvestä. Laskuojien mukanaan tuomaa ravinnekuormitusta pienennetään huuhtoutumista ja kulkeutumista vähentävillä kunnostustoimilla, joita on Kukkian ympärillä vireillä useita.

 

Tagit