Vesiensuojelu lähtee hyvistä viljelykäytännöistä

Airi Kulmala
Airi Kulmala kertoi Suvi-seminaarissa maatalouden kiristyvistä vesiensuojelutavoitteista ja onnistuneista kunnostushankkeista.

Onnistuneiden vesiensuojeluhankkeiden edellytys on hyvä yhteistyö eri osapuolten kesken. Viljelijät lähtevät mukaan, kun niistä on hyötyä myös heille.

Vesiensuojelun asiantuntijana MTK:ssa toimiva Airi Kulmala kiittää Suvi-hankkeen hankkeen alullepanijaa ja rahoittajaa Luopioisten Säästöpankkisäätiötä paikallisesta toimintamallista, joka tarjoaa apua vesiensuojelutoimien byrokratiaan ja kustannuksiin. Sama tmalli on toiminut esimerkiksi Inkoon suunnalla, jossa onnistuneelle hankkeelle haetaan jatkoa.

Kulmala esitteli Suvi-seminaarin kuulijoille viljelijöiden itse tekemiä ja hankkeiden toteuttamia kosteikkoja, pohjapatoja ja laskeutusaltaita. Ne parantavat vesien hallintaa ja vähentävät järviin tai muihin vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää.

Kulmala listasi kuulijoille hankkeiden oppeja. Kosteikkojen paikkoja ei etsitä keskeltä peltoja, vaan joutomailta. Rakenteita kaivettaessa kannattaa miettiä, voisiko sade- ja sulamisvesiä kerätä kasteluvesiksi, joiden tarvetta kuivat kaudet lisäävät. Altaista ja kosteikoista voi luoda hienoja maisemaelementtejä tai riistalintualtaita. Jos maasto vain mahdollistaa, vesiensuojelurakenteita kannattaa toteuttaa myös patoamalla, mikä on kaivamista edullisempaa.

 

kosteikko
Kosteikosta voi muokata myös näyttävän maisemaelementin. Kuva Mossanin kosteikosta Inkoossa: Viivi Kaasonen, WWF.

 

Kaikki lähtee hyvistä viljelykäytännöistä

Lumisen talven ja myöhäisen kevään vuoksi Pälkäneelle ennustetaan ennätyksellisiä kevättulvia, jotka saavat veden nousemaan pelloille. Se viivyttää toukotöitä ja huuhtoo arvokkaita ravinteita pelloista järviin.

Tulvapeltojen tilannetta voi helpottaa kaksitasouomilla, joissa on enemmän tilaa vesille. Kaksitasouomat vievät viljelymaata ja niitä on kalliimpaa kaivaa kuin tavallisia ojia. Niille onkin CAP-suunnitelmassa kaavailtu tukea ensi vuodesta alkaen. Kaksitasouomien varsilla kokeillaan myös erilaisia ravinteita ja kiintoaineita pidättäviä kasveja.

Vesiensuojelurakenteilla voidaan ottaa ravinteita kiinni ennen järveä, mutta vielä tehokkaampaa on parantaa ja viljellä peltoja niin, että niistä huuhtoutuu entistä vähemmän ravinteita.

– Kaikki lähtee hyvistä viljelykäytännöistä, Airi Kulmala muistuttaa.

Sekä pellot että vedet hyötyvät monilajisista kerääjäkasveista ja monipuolisesta viljelykierrosta. Erilaiset, syvyyksille ulottuvat juuristot parantavat maan rakennetta ja vesitaloutta.

 

Airi Kulmala
Suvi-seminaarissa puhunut Airi Kulmala toimii Vesiensuojelun asiantuntijana MTK:ssa.

 

Muutoksia tukijärjestelmään

Viljelykäytäntöjä ohjataan EU-tukijärjestelmällä. Airi Kulmala avasi Suvi-seminaarissa  ensi vuonna käyttöön otettavaa CAP-suunnitelmaa.

Muutoksia tulee muun muassa suojakaistoihin ja talviaikaisen kasvipeitteeseen. Nykyisin vesistöjen varsille vaaditaan kolme metriä leveä kasvipeitteinen suojakaista osana ympäristökorvausta, mutta jatkossa kaikkien pitää jättää kolmimetrinen kaista eikä metrin piennar enää riitä. Suunnitelman mukaan kaikkien pitää jättää vähintään 30 prosenttia pelloista talvella kasvipeitteisiksi ilman erillistä korvausta. Kasvipeitteisiksi lasketaan myös kevytmuokatut ja sänkipellot.

Pakollisten toimien lisäksi viljelijät voivat sitoutua vapaaehtoisiin toimiin, joilla muun muassa lisätään kasvipeitteisyyttä, parannetaan peltojen kasvukuntoa, edistetään kiertotaloutta ja perustetaan suojavyöhykkeitä eroosioherkille alueille.

CAP:n avulla pyritään myös kasvattamaan luomualaa. Sitä Kulmala ei miellä varsinaiseksi vesiensuojeluksi, sillä esimerkiksi avokesannot ja rikkakasvien torjunta muokkaamalla voivat aiheuttaa vesistökuormitusta.

– Sekä tavanomaista että luomuviljelyä voi tehdä hyvin tai huonosti vesiensuojelun näkökulmasta, hän muistuttaa.

Luonnonvarakeskus on laskenut, että CAP-suunnitelman toimilla maatalouden typpikuormitus Suomessa putoaa 20 prosenttia ja kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin määrä 7,5 prosenttia. Liukoisen fosforin määrä sen sijaan vähenee hyvin vähän. Laskelmassa eivät ole mukana esimerkiksi suojavyöhykkeet, jotka oikein kohdennettuna vähentävät vesistökuormituksen riskiä.

 

 

Tagit