Mistä rahoitusta vesien kunnostushankkeisiin?

Vesienkunnostushankkeet etenevät usein kaksivaiheisesti. Ensin hankitaan rahoitus suunnitteluun ja suunnittelija. Suunnitelman perusteella haetaan rahoitus rakentamiseen. Rahoitusta on saatavissa monen eri kanavan kautta.

Pälkäneläisviljelijät ja ranta-asukkaat suunnittelevat vesienkunnostushankkeita Laskuojat kuntoon -kurssilla. Neljännessä kurssi-illassa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hankejohtaja Janne Pulkka esitteli erilaisia kanavia, joiden kautta hankkeille on saatavissa rahoitusta.

Rahoituskanava riippuu sekä hankkeesta että hakijasta. Maanviljelijöillä ja metsänomistajilla on käytettävissä omat kanavansa, muut vesienkunnostajat voivat hakea rahoitusta ELY-keskuksen tai Leader-toimintaryhmän kautta.

Lisäksi vesien kunnostusta rahoitetaan erilaisten hankkeiden kautta.

– Rahoitusmuodot eivät ole ainakaan vähenemässä. Esiin voi nousta uusia erityisarvoja ja painopistealueita, joihin on saatavissa rahoitusta, Janne Pulkka sanoo.

Samaa hanketta ei rahoiteta monen kanavan kautta. Sen sijaan hankkeiden yhdenaikaistamisesta koituisi etua.

– Tätä on jumpattu paljon. Että samaan aikaan, kun tehdään esimerkiksi uomakunnostuksia pelloilla, päästäisiin parantamaan myös metsävesien hallintaa ja puhdistusta.

Suunnitteluunkin voi saada rahoitusta

Rahoitus maksetaan yleensä jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. Siksi hanke pitäisi suunnitella ja budjetoida huolellisesti.

– Kustannusarvio olisi osattava rakentaa niin, että se kestää mahdolliset muutokset, Janne Pulkka sanoo.

Jos kustannukset arvioi alakanttiin, ylimenevä osuus kasvattaa omarahoitusosuutta. Toisaalta ylimitoitettu budjetti saattaa säikäyttää toteuttajat.

– Kustannusarviolla pitäisi pystyä vakuuttamaan sekä rahoittaja että hankkeen toteuttajat.

Kustannusarvio syntyy suunnitelman ohessa. Asiantuntija laatii kosteikko- tai uomakunnostussuunnitelman 4000–8000 eurolla. Suunnittelukustannuksiin voi hakea Leader- tai ELY-rahoitusta.

Janne Pulkka esitteli laatimiaan suunnitelmia ja kustannusarvioita sekä paikkatietojärjestelmää, jonka avulla näkee nopeasti, mitä alueella olisi tehtävissä: kuinka suurelta valuma-alueelta vedet kertyvät, miten suuri kosteikko tarvitaan ja mistä sille löytyisi sopivaa joutomaata.

Suunnitelman ja budjetin laadinnan voi jättää ammattilaiselle, kun rannalla tai ojan varressa on löydetty yhteinen tavoite. Hankkeiden eteneminen edellyttää yhteistyötä. Kunnostuksesta pitää koitua hyötyä kaikille.

Kun valuma-alueen peltojen ja metsien vesitalous ja rakenne saadaan kuntoon, niiden ravinteet eivät päädy rehevöittämään järviä.

– Tulokset eivät näy vesissä heti, vaan vasta vuosien saatossa, Janne Pulkka muistutti.

Myös viljelijä ja metsänomistaja hyötyy siitä, että arvokkaat ravinteet pysyvät kasvien käytössä. Kun vesi ei seiso pelloilla, niiden rakennetta päästään parantamaan ja maan arvo nousee. Ojien tai altaiden kaivumaita voidaan käyttää peltojen parantamiseen.

Pellon kasvukunnon kohentaminen on vesistötoimi

Janne Pulkka esitteli kurssilla neljän tilan yhteishanketta, jossa veden vaivaamia peltoja kohennettiin valtaojien kunnostuksella. Osa ojista putkitettiin viljelyn helpottamiseksi. Ojan varteen rakennettiin kosteikko, jonka avulla veden mukaan huuhtomia kiintoaineksia ja ravinteita saadaan talteen.

Parinkymmenen tuhannen euron hankkeen omarahoitusosuus jaettiin maanomistajien kesken heille koituneen hyödyn perusteella.

– Kaikki lähti siitä, että maanomistajat kokoontuivat saman pöydän äärelle ja jokainen määritteli omat tavoitteensa.

Huolellisen suunnitelman ansiosta maanomistajat, rahoittaja ja koneurakoitsija ymmärsivät, mitä ollaan tekemässä.

– Silloin ollaan jo aika pitkällä, Janne Pulkka sanoo.

Maan kasvukunnon kohentaminen on maatalouden tärkein vesistötoimi. Ilman rahoitusta hankkeet eivät kuitenkaan etene, sillä tilojen näköaloja sumentaa tuottajahintojen lasku ja tuotantokustannusten kasvu.

Kasvukunnon kannalta olennaista on peltojen kuivatus. Pääosa ojista ja salaojista on rakennettu 40–50 vuotta sitten, ja ne ovat elinkaarensa päässä.

– Konekalustosta ja viljelykierrosta riippuen toimintakyky on 35–45 vuotta, Janne Pulkka sanoo.

Vesitalouteen vaikuttaa pellon painuminen. Suurinta se on turvemailla.

– Jos niiden pohja ei pysy kosteana, vuoroin kuivuvat ja vettyvät pellot painuvat nopeammin.

Mistä rahoitusta vesien kunnostukseen

Makera-rahoitus

• Maatalouden rahoituskanava esimerkiksi maan kasvukunnon parantamiseen ja vesien johtamiseen: kosteikoihin, laskeutusaltaisiin, tulvahyllyihin, kaksitasouomiin. Myönnetään ojitusyhteisölle tai useammalle viljelijälle, ei yksittäiselle maanomistajalle.
• Rahoitus 40 % toteutuneista kustannuksista, erityisarvot mahdollistavat 50–60 % rahoituksen.
• Haetaan ELY-keskuksen kautta.

Kemera-rahoitus

• Metsänomistajien rahoituskanava metsävesien hallintaan, säännöstelyyn ja puhdistamiseen; esimerkiksi putkipatoihin, joiden avulla humus, lietteet ja kiintoaineet pysyvät metsässä.
• Rahoitus 80–100 % toteutuneista kustannuksista.
• Haetaan Metsäkeskuksesta, joka monesti myös organisoi kunnostushankkeen.

ELY-keskuksen rahoitus

• Harkinnanvarainen avustus vesienkunnostukseen ja -hallintaan; painopistealueet vaikuttavat rahojen kohdentamiseen.
• Rahoitus keskimäärin 50 % toteutuneista kustannuksista (erityisperusteilla voi olla suurempikin), saatavissa sekä suunnitteluun että rakentamiseen.
• Haetaan ELY-keskuksen kautta, haku käynnissä marraskuun loppuun saakka.

Leader-rahoitus

• Alueellisen toimintaryhmän rahoitus maaseudun elinvoiman kehittämiseen.
• Rahoitus 50–80 % toteutuneista kustannuksista, saatavissa sekä suunnitteluun että rakentamiseen.
• Haetaan Pirkan Helmen kautta.

Hankkeiden rahoitus

• Eri toimijoilla hankkeita, joilla parannetaan vesien tilaa.
• Esimerkiksi Sotka-hanke tukee 70–80 % osuudella metsästysseuroja, suojeluyhdistyksiä ja muita toimijoita, jotka rakentavat kosteikkoja vesilinnuille.

• Tutustu Laskuojat kuntoon -kurssin muihin iltoihin:  
  Viljelijät ja ranta-asukkaat suunnittelevat vesienkunnostushankkeita Laskuojat kuntoon -kurssilla  
  Järvi on valuma-alueensa peili – siksi vesien kunnostus pitää aloittaa valuma-alueelta  
  Vesistön kunnostuksessa pitää keskittyä ongelmiin, eikä oireisiin  
  Laskuojat kuntoon -kurssilla jalostettiin omia hankehakemuksia ja kuultiin metsänhoidon vesiensuojelutoimista  
  Laskuojat kuntoon -kurssi päättyi – opiskelijatyönä tehtävä hankesuunnitelma auttaa liikkeelle Aitoon ja Pitkäjärven vesienkunnostushankkeita