Haastattelut
Rantarakentaminen ja soiden ojitus ovat muuttaneet vesikasvistoa
Kasvikartoittaja Tuomo Kuitunen on reilun 30 vuoden aikana kolunnut läpi Luopioisten metsät, suot ja järvet. Kuitunen on koonnut luopioistenkasvisto.fi -sivulle tiedot Luopioisista löytyvistä 767 kasvilajista ja 400 sammallajista.
Luopioisten luonto tunnetaan poikkeuksellisen tarkasti. Reilu vuosi sitten kuollut Pentti Linkola kartoitti vuosikymmenien ajan seudun vesilintuja ja Anu Murto on jatkanut hänen työtään. Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtava tutkija Raimo Virkkala on julkaissut tutkimuksia mökkijärvensä Kukkian vesilinnustosta ja siinä tapahtuneesta muutoksesta.
Vesistölähettiläät innostavat ihmisiä vaalimaan vesiä
Pälkäneläinen Seela Kanerva on yksi 18:sta nuoresta, jotka työskentelevät kesän aikana vesistölähettiläinä. Nuoret pitävät lapsille vesistöpajoja ja esittelevät Suvi-vesiensuojeluhanketta.
– Vesistölähettiläät kertovat vesien puhtaudesta ja suojelemisesta, 14-vuotias Seela Kanerva esittelee kesätyötään.
Hän on yksi pälkäneläisnuorista, jotka saivat kesätyöpestin Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistyneessä nuorten hankkeessa. Nuoret toimivat apulaisohjaajina lasten vesistöpajoilla ja esittelevät suojeluhanketta.
Toisen polven vesiensuojelijat
Tero Heikkilä (vasemmalla) ja Thomas Penttilä jatkavat isiensä aloittamaa vesiensuojelutyötä. Hannu Penttilä (oikealla) toimi Pälkäneveden suojeluyhdistyksen sihteerinä koko sen 20-vuotisen historian ajan.
Pälkäneläinen Tero Heikkilä ja aitoolainen Thomas Penttilä ovat mukana Suvi-vesiensuojeluhankkeen projektiryhmissä. Heidän isänsä Erkki T. Heikkilä ja Hannu Penttilä johtivat 45 vuotta sitten perustettua Pälkäneveden suojeluyhdistystä, jonka ansiosta tehtaiden ja kotitalouksien jätevesien käsittely saatiin kuntoon. Nyt vesiensuojeluhanke pyrkii kunnostamaan laskuojia niin, että vesien rehevöityminen saataisiin pysäytettyä.
Viiden tilan yhteishanke paransi peltoja ja puhdisti vesiä
Pasi Mattila kutsui naapuri-isännät saman pöydän äärelle, kun hän ryhtyi suunnittelemaan valtaojan putkitusta. Syntyi yhteishanke, joka helpotti ja tehosti peltojen viljelyä, puhdisti järveen päätyviä vesiä ja kohensi maisemia.
– Tässä oli ennen terävä pellonkulma. Se oli hankala paikka etenkin kylvökoneen kanssa. Viime vuonna oli hieno kylvää, kun ei tarvinnut enää taiteilla ojan rinteessä, Tuomas Känsälä ja Pasi Mattila esittelevät pellon notkelmaa.
Peltotöitä hankaloittanut valtaoja virtaa nyt maan alla putkessa, jonka yli voi huristella huoletta isoilla koneilla.
Kosteikosta hyötyy sekä pelto että järvi
Jarmo Oesch esitteli tilansa maille tulevan kosteikon suunnitelmia Suvi-vesiensuojeluhankkeen uomastoryhmälle.
Rautajärven Myllyoja on Kukkian suurin laskuoja. Se tuo eniten ravinteita Natura-järveen. Syksyllä ojan varteen rakennettava kosteikko vähentää järveen päätyvän kiintoaineksen määrää. Kosteikko tulee Rautajärven kartanon maille. Jarmo Oesch haluaa pienentää tilan vesistöjalanjälkeä. Hiilijalanjälki on jo maan pienin.
Olli Holmén johtaa nuorten vesistötiimejä
Olli Holmén toimii tiiminvetäjänä, kun nuoret aloittavat kesätyönsä vesistöpajojen ohjaajana ja vesiensuojeluhankkeen esittelijöinä.
– Olen Olli ja tulen toimimaan tiiminvetäjänä eli teidän esimiehenänne, Olli Holmén esittäytyy etätyöhaastattelun alkajaisiksi.
Ravinteita järviin tuovien laskuojien virtausta voidaan hallita monilla eri keinoilla
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hankejohtaja Janne Pulkka kuuluu Suvi-hankkeen ohjausryhmään.
Pälkäne tunnetaan upeista järvistään. Vuosikymmeniä rannoilla viettäneestä kirkas Kukkia tai puhdas Pälkänevesi saattaa kuitenkin kuulostaa nostalgialta. Vesi on samentunut, eikä laiturin päästä enää erota pohjaa. Umpeen kasvavat lahdet ja limoittuvat verkot kertovat rehevöitymisestä. Parhaan lomakauden aikaan on tarkkailtava sinilevähavaintoja.