Järvet tutkitaan pohjamutia myöten – paleolimnologiset tutkimukset antavat tietoa Kukkian ja Pälkäneveden pitkäaikaismuutoksesta
Paleolimnologisessa tutkimuksessa järven syvänteestä kairataan näyte. Pohjaan painuneet piilevät ja surviaissääskien jäänteet muodostavat vuosirenkaan kaltaisia kerroksia, jotka kertovat järven tilasta suosikymmeniä, jopa sata vuotta sitten. Kuva: Juho Mustonen, KVVY Tutkimus Oy.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen tämänvuotiset tutkimukset saatiin päätökseen elokuun puolivälissä, kun Pälkäneveden ja Kukkian syvänteistä kairattiin sedimenttinäytteet. Pohjamutiin hautautuneiden piilevien ja surviaissääsken jäänteiden perusteella voidaan päätellä, missä kunnossa järvet olivat vuosikymmeniä, jopa vuosisata sitten.
Paleolimnologisia tutkimuksia tehdään karuilla ja kirkasvetisillä järvillä, joilla huolena on rehevöityminen. Tutkimuksen tulokset kertovat, onko järvissä tapahtunut muutosta ja koska muutos on alkanut.
Piilevät ja surviaissääsken pääkapselit säilyvät pohjaan hautautuneena. Piilevä- ja surviaissääskilajeja tutkimalla voidaan päätellä, millaisessa vedessä ne ovat eläneet, sillä osa lajeista viihtyy karuissa ja osa rehevissä oloissa. Havainnot voidaan sijoittaa aikajanalle melko tarkasti vuoden 1986 Tŝernobylin ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivisten jäänteiden perusteella.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen budjetissa oli varauduttu ainoastaan Pälkäneveden paleolimnologiseen tutkimukseen. Tutkimus pystyttiin tekemään myös Kukkialla, kun Kukkian suojeluyhdistys, Aitoon kalastuskunta, Sotjalan osakaskunta, Evinsalon osakaskunta ja Puutikkalan osakaskunta kustansivat osan kuluista.
Kukkialla tutkimuksen toivotaan antavan lisätietoa myös siitä, onko Kukkiavirran ennallistaminen vaikuttanut järven tilaan. Ranta-asukkaiden mielestä Vihavuoden sahan lakkauttamisen jälkeen lasku-uomasta tuli liian syvä, ja sen vuoksi Kukkian pinta laskee loppukesästä liian matalalle.
Paleolimnologisen tutkimuksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, ja sen tulokset valmistuvat loppuvuodesta.