Nuortenvirta

Pälkäneen koululaisten vesistöpajat päättyivät perjantaina. Vesistöpajoilla koululaiset pääsivät tutkimaan kotirantojensa vesiä: ottamaan vesinäytteitä sekä mittaamaan näkösyvyyttä, veden lämpötilaa ja happamuutta. Lisäksi tutkittiin ja tunnistettiin vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja. Havaintojen perusteella pääteltiin, onko järvi karu vai rehevä.

Somepäivitykset keräsivät paljon tykkäyksiä, kun Suvi-vesiensuojeluhanke esitteli kesätyöjaksonsa aloittaneita nuoria. Kesätapahtumissa ihmiset tulivat kiittelemään, kuinka ihanaa on, että nuoret ovat kiinnostuneita vesiasioista.

Vesistölähettiläät saivat innostuneen vastaanoton, mutta saivatko he innostettua ihmisiä varsinaiseen asiaan, vesiensuoleluun?

– Tuliko meistä mörönsyöttejä, Venla Lassila pohtii.

Esittelypisteellä käydyt keskustelut osoittivat pelon turhaksi.

Talousvesi on puhdasta vettä jota käytetään kotitalouksissa, joka on juomakelpoista tai mitä voidaan käyttää muuhun arkiseen käyttöön. Suomessa talousvesi on yksi maailman puhtaimmista, ja vedenpuhdistus on Suomessa erinomaista. Pälkäneen alueella talousvesi saadaan suurimmaksi osaksi pohjavesistä. Kuitenkin, pienessä osassa kuntaa käytetään juomavetenä järvivettä.

Vesistöihin joutuu liikaa roskaa. Yli 80 prosenttia roskista tulee maalta ja suurin osa on muovia. Muovin tuotto on kasvanut hurjaa vauhtia, minkä vuoksi vesistöt kuormittuvat.  

Luonnonilmiönä erikoinen

– Tällaista ei ole tapahtunut elinikäni aikana, kertoo Rauno Koskinen. 

85-vuotiaalla Koskisella on monien kymmenien vuosien kokemus Luikalan etelärannasta. Kyseisellä rannalla Rauno ei ole ennen todennut samankaltaisia kuoppia ja sen takia niitä hämmästelikin. 

Pakarannan siivoojien haastattelu

Joka aamu seitsemän aikaan Juuso Koppana tai Matti Norokorpi Onkkaalan kiinteistöhuollosta siivoaa Pälkäneen Pakanrannan. Miehet keräävät kaikki ihmisten jättämät roskat ja eläinten jätökset rannalta ja rantavedestä. Heidän työhönsä kuuluu myös rannan nurmikon leikkaus kerran viikossa. Näin ranta saadaan pidettyä viihtyisänä. 

Tukinuitto Suomessa

Suomessa tukinuitto on edelleen vähäisissä määrissä käytössä oleva halpa tapa kuljettaa puuta. Uitossa puutavaraa kuljetetaan nipuista kootuista lautoissa vesiteitse. Tukkien uittaminen alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä metsäteollisuuden kasvun myötä. 1900-luvulla uitto yleistyi ja oli merkittävä kuljetusmuoto.Pälkäneellä kattavat vesireitit ovat mahdollistaneet puutavaran massakuljetukset, jotka ovat kehittäneet elinkeinoelämää.

Kalojen elämä talvella

Kalat elävät omanlaista elämäänsä veden alla myös talvella. Elämä vesistöissä ei muutu paljoa talvella, mutta olot ovat silti haastavat eväkkäille. Pienille kaloille talvi voi olla todella haastava, elleivät ne ole kasvaneet edellisen kesän aikana tarpeeksi, koska muuten niiden energiavarastot eivät välttämättä riitä koko talveksi.

Aloitimme kolmen viikon työjaksomme juhannusviikkolla. Ensimmäinen työpäivä oli suurimmaksi osaksi opettelua ja tutustumista. Aluksi saattoi vähän mennä sekaisin, mutta toisena päivänä ei enää ollut oikein minkäänlaisia ongelmia. Opimme työn aikana paljon uutta monista asioista, esimerkiksi vesistöistä, tapahtumien pitämisestä ja niiden mainostamista.